Carolly Erickson: Tsaarin tytär

Kohta mekin kuulimme aseiden vaimeat paukahdukset ja tykkien jylyn. Näimme, kuinka miehiä alkoi kaatua luotien ja tykinammusten osuessa heihin. Lopulta isä ja metropoliitta olivat ainoat, jotka olivat edelleen jaloillaan. Kuulin Vladimir-sedän ja Olga-tädin kirkaisevan, kun ikkunalasi pirstoutui edessämme tuhansiksi sirpaleiksi. Kavahdin peloissani kauemmas juuri kun isoäiti Minnie painoi käden otsalleen ja vaipui lattialle.

Havaijilla asuva palkittu amerikkalainen kirjailija ja historiantutkija Carolly Erickson on kirjoittanut RT Reader´s Choice Award palkinnon voittaneen Tsaarin tytär teoksen. Venäjän tsaarin toiseksi vanhin tytär Tatjana Nikolajevna Romanova (1897-1918) on kirjan päähenkilö, joka kertoo perheensä elämästä siihen asti, kun perhe vangittiin vuonna 1918. Jokainen tietää mitä sen jälkeen tapahtui, mutta kirjailija on luonut oman version Tatjanan loppuelämästä. Kirja on sopiva sekoitus faktaa ja fiktiota.

Kirjan kansikuvassa on oikea kuva suuriruhtinatar Tatjanasta, jota kutsuttiin myös Tanjaksi. Tatjana oli pitkä, hoikka ja kaunis, häntä harmitti kovasti, koska hänen hiuksensa leikattiin lyhyeksi lavantaudin aikana. Tatjana oli eniten saksalaissyntyisen äitinsä Aleksandran (Alix) näköinen, jonka isoäiti oli Englannin kuningatar Victoria. Äiti oli Saksan keisarin sukua. Willy-serkku julisti Venäjälle sodan vuonna 1914, joka laajeni ensimmäiseksi maailmansodaksi. Saksalaisten hyökättyä tarvittiin haavoittuneita varten paljon hoitajia. Tatjana, hänen äitinsä ja siskonsa suorittivat hoitajan tutkinnon ja hoitivat potilaita väsymykseen asti. Kaikesta oli pulaa, ruuasta, puhtaasta vedestä, hygieniatuotteista, lääkkeistä.

Englannin kuningas George oli Venäjän tsaari Nikolain serkku, mutta silti hän ei antanut tsaariperheelle turvapaikkaa Englannista sen jälkeen, kun tsaari oli syösty vallasta. Sotaa käyvien maiden hallitsijat olivat jollakin tavalla sukua keskenään, sillä sukulaiset olivat menneet keskenään naimisiin. Willyn poika oli ihastunut Tatjanaan ja pyysi hänen kättä ennen sotia. Jos avioliitto olisi toteutunut, mietin, olisiko historiankirjat kirjoitettu eri tavalla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän, Saksan ja Unkarin hallitsijat oli syösty vallasta.

 Rasputin on kuollut! he huusivat. Keisarinnan syntinen rakastaja on kuollut!

Tatjanan veli oli syntymästään asti sairaalloinen, ja isä Grigori auttoi Alekseita rukoilemalla hänen puolestaan. Isä Grigori, Rasputin, teki myös ihmeitä, joten hänellä oli tsaariperheen luja luottamus. Kansalaiset vihasivat Rasputinia ja he vihasivat saksalaista tsaaritarta. Yleensä viha nousi kaikkea vastaan ja lopulta tsaari syöstiin vallasta. Hän oli sen jälkeen kansalainen siinä missä muutkin kansalaiset, paitsi että perhe vangittiin. Kirjassa kerrotaan myös vankeusajasta.

Tsaarin tytär on muistelmateos Romanovien perheestä, joka oli viimeinen keisariperhe ennen maan muuttumista Neuvostoliitoksi. Romanovien suku hallitsi Venäjällä 300 vuotta ja Nikolai oli 18. tsaari. Carolly Erickson on kirjoittanut hyvin ajankuvaan sopivan teoksen. Tatjana on hyvä päähenkilö ja hänen kasvua ja kehittymistä nuoreksi naiseksi oli ilo seurata. Tatjanalla ehti olla ihastuksia, joten kirjassa oli myös romantiikkaa. Romanovien perheestä löytyy paljon faktatietoa ja valokuvia netistä ja heistä on kirjoitettu monta kirjaa. Nuoren Tatjanan kuva kirjan kansikuvassa on luottavainen ja utelias, lavantaudista selvinneen tytön kuva. Kuten kirjailija, olisin itsekin toivonut hänelle ja hänen perheelle turvapaikan ja mukavan loppuelämän. 

"Se on ihmeitätekevä ikoni", hän uskoutui minulle. "Neitsyt itkee. Hän itkee Venäjän vuoksi, eikä mikään voi häntä lohduttaa."

Carolly Erickson, Tsaarin tytär ****
suom. Taina Wallin
Atena 2010
s. 408
Tsarina´s Daughter 2008
Fiktiivinen elämäkerta