John Steinbeck: Helmi

Kaupungissa kerrotaan tarinaa suuresta helmestä – kuinka se löytyi ja kuinka se jälleen katosi. Kerrotaan, Kinosta, kalastajasta, ja hänen vaimostaan Juanasta sekä Coyotitosta, heidän lapsestaan. Ja koska tuota tarinaa kerrotaan yhä uudestaan, se on juurtunut kaikkien mieleen. Ja kuten kaikissa monesti kerrotuissa tarinoissa, jotka elävät kansan sydämessä, siinäkin on vain hyvää ja huonoa, vain mustaa ja valkoista, hyvyyttä ja pahuutta eikä mitään siltä väliltä.

Yhdysvaltalainen nobelisti John Steinbeck (1902-1968) oli tarinankertoja vailla vertaa. Sen todistaa tämä uskomaton Helmi, joka kertoo helmenkalastajasta Kinosta ja hänen perheestään. Kino oli intiaani, ja valkoiset olivat vieneet hänen esi-isiensä maat petkuttamalla ja nyt he petkuttivat helmenostajina. Eikä petkuttaminen ja kieroilu jääneet helmien ostamiseen, vaan omaisuutta rikottiin ja tuhottiin sekä yritettiin tappaa. Kouluja käymätön köyhä intiaani nousi lopulta valkoisten ylivallan yläpuolelle, mutta sen maksu oli Steinbeckille tyypillinen. Steinbeck ilmaisee kirjoissaan väkivallan aikakautta, eli Helmi julkaistiin toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa vuonna 1947.

Helmen ilmapiiri tiivistyy nopeasti ja muuttuu tunnelmaltaan uhkaavaksi. Kino löytää siis suuren helmen, josta kaikki valkoiset haluavat hyötyä lääkäriä ja pappia myöten. Muut intiaanit seuraavat kiinnostuneina tapahtumia, mutta eivät halua puuttua niihin mitenkään. Kino perheineen on yksin vastassa valkoisten ylivaltaa, jonka kuitenkin kaikki tunnustavat, mutta ovat tottuneet puristamaan silmät kiinni ja suun viivaksi. Kun Kinolta kysytään mitä hän aikoo hankkia rahoillaan, niin hän ilmoittaa hankkivansa kiväärin.

Olosuhteet käyvät nopeasti ylivoimaisiksi intiaanikylässä, sillä perheen kimppuun hyökätään koko ajan ja lopulta kotimajakin poltetaan. Kino perheineen on pakotettu pakenemaan, mutta sitä hyökkääjät halusivatkin, sillä sitten he olivat vapaata riistaa.

Luin Helmen ensimmäisen kerran kouluaikana, sillä se kuului lukukirjoihin, jotka piti lukea yläasteella. Ihastuin välittömästi kirjan luontokuvauksiin, helmenkalastajien elämän kuvailuun ja tiivistunnelmaiseen tarinaan. Lopun olisin toivonut olevan erilaisen, mutta Steinbeck on luonut klassikkokirjansa juuri sellaiseksi kuin on halunnut. Ostin kirjan kirjamessujen vanhojen kirjojen puolelta. Helmen maailma oli jäänyt nuorelle lukijalle hyvin muistiin ja nyt useiden vuosien jälkeen oli kiinnostava kerrata kirjan tapahtumia. Mieleenpainuva kirja.

John Steinbeck, Helmi *****

Suom. Alex Matson

Tammen Keltainen Kirjasto 1996, 21.  Painos

s. 118

The Pearl 1947

Ensimmäinen suomenkielinen teos ilmestyi 1949

Steinbeck John: Oikutteleva bussi 
Steinbeck John: Routakuun aika
Steinbeck John: Torstai on toivoa täynnä