Pidin hautajaispuheen
ja puhuin siitä yksinvaltaisesta tuomarista, jonka me kaikki eräänä päivänä
kohtaamme. Hän punnitsee tekomme, kun seisomme hänen edessään läpikuultavina
kuin lasi, niin että kaikki sameat kohtamme paljastuvat. Sitten ammensin arkulle
kolme kauhallista multaa ja lähetin miehen helvettiin, minne hän kuuluikin.
Ruotsalaisesta Mikael Niemestä on tullut yksi lempikirjailijoistani
ja luettuani Karhun keitto teoksen
ihailuni vain kasvaa. Ihastuin suunnattomasti hänen historialliseen murhamysteeriinsä,
jonka kertojina toimivat rovasti Lars Levi Laestadius ja hänen oppipoikansa
Jussi. Koska rovasti on tunnettu lestadiolaisuuden alullepanija, hänestä löytyy
faktatietoa, joka nousee tekstistä esille. Muistan jopa kouluaikaisia uskonnon
kirjoja, joissa oli joitakin tietoja kyseisestä merkkihenkilöstä, joka oli
aikanaan sekä suuresti ihailtu että ankarasti vihattu. Koska tykkään historiasta, niin
historialliset henkilöt jäävät hyvin muistiin, niin myös Laestadius.
Tornionjokilaaksossa, Köngäksen kylällä, oli tapahtunut nuoren
piian katoaminen, jota nimismies Brahe piti tappajakarhun tekosina. Puusta löytyi
karhun kynsien jälkiä, joten muulle selitykselle ei lotkautettu korvaakaan.
Jahti voisi alkaa ja viina voisi virrata jahdin kunniaksi. Sillä aikaa rovasti
toimi salapoliisina ja tutki katoamista tarkemmin Jussi apurinaan. Rovasti oli
opettanut Jussin lukemaan ja kirjoittamaan, joten kaikki kirjoitettiin ylös.
Tutkimukset johtivat eri suuntiin kuin viinaanmenevän nimismiehen tutkimukset.
Jussi toimi nuoresta iästään huolimatta rikostutkimuksen mainiona
salapoliisin apulaisena, ja kuten rovasti oli tuuminut,
rikos ei jäänyt ainoaksi tapaukseksi, vaan sille tuli jatkoa, sillä rikollinen
oli päässyt nuorten naisten makuun. Seuraava uhri jäi vähäksi aikaa henkiin ja
ehti kertoa rovastille, että päällekävijä oli…
Karhun keitossa
eletään vuotta 1852. Köngäksen kylä oli jäänyt jälkeen muutoksen tuulista, joita
rovasti voi vain muistella opiskeluajoiltaan. Nyt kylälle saapui suuren
maailman taiteilija, joka halusi maalata rovastista taulun. Taiteilijalla oli
myös mukana erikoinen laite, jonka avulla hän vangitsi rovastista kuvan
lasilevylle. Tällainen lasikuva löytyi Pajalan vanhan pappilan korjaustöiden
aikana vuonna 2016.
Vuoden 1852 ihmiset olivat hyvin taikauskoisia ja esim. saamelaista
Jussia pidettiin noidanpenikkana. Jussia pidettiin syyllisenä vaikka mihin,
mutta rovasti ei uskonut syytöksiin, sillä hän tiesi kuka oli syyllinen ja
syyllinen halusi hiljentää rovastin hinnalla millä hyvänsä. Karhun keitto on erittäin mielenkiintoinen
historiallinen tarina, jossa kuvataan lestadiolaisuuden alkuaikoja
trillerimäisestä näkökulmasta katsottuna. Rovasti Lars Levi Leastadius kuvataan
oppineena, avarakatseisena ja inhimillisenä luonnontutkijana ja oikeudenmukaisena hengenmiehenä,
joka taisteli viinaa ja synnintekijöitä vastaan. Tämä historiallinen murhamysteeri
sisältää myös hippusia onnesta ja rakkaudesta.
Hiivimme hiljaa
pimeään yöhön. Kun olin sulkenut pappilan oven takanani, tunsin Marian
hivuttautuvan lempeästi lähemmäksi. Seisoimme pakkasessa hiljaa, hän jota
kyläläiset nimittivät huoraksi ja minä, murhaaja.
Mikael Niemi, Karhun
keitto *****
Suom. Jaana Nikula
Like 2018
s. 408
Niemi on saanut romaanikeitokseensa aineksia sieltä ja täältä. Nautin siitä kovasti, mutta myönnän joitain paloja pureskelleeni pitään ja pari sattumaa nieli. Väkisin. Laestadius on kerrassaan kiehtova hahmo ja Jussi traagisesti koskettava.
VastaaPoistaKiitos Tuija :)
PoistaMinä taas vierastin kirjaa, koska päähenkilö on pappi, mutta kirja imaisi mukaansa heti ensimmäiseltä sivulta. Uskonasiat oli sivuseikka tässä mysteeritarinassa.
Kirjan Laestadius on kiehtova hahmo ja voi sitä Jussia... minulla oli peukut pystyssä hänen puolesta kuvainnollisesti.
Minulle tuli yllätyksenä se, että Laestadius olisi halunnut jatkaa luonnontieteiden parissa opiskeltuaan sitä yliopistossa, mutta koska papeille oli töitä, hän ajautui kirkonmieheksi.
Silmäilin tätä kirjastossa, mutta jäi hiemen ristiriitaiset tunnelmat, kun kirjan idea tuntui juuri tuon päähenkilön vuoksi aika oudolta mutta toisaalta Niemi on hyväksi havaittu kirjoittaja... pitääpä kokeilla tätä kuitenkin jossain vaiheessa!
VastaaPoistaMinä varasin kirjan ja vasta sen tultua huomasin, että päähenkilö on rovasti ja tunnettu historianmies. No tuohon aikaan melkein kaikki opiskelleet nuorukaiset valmistuivat ensin papiksi. Kannattaa lukea kirja, sillä se imaisee mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta. Rovasti on oikein reipas salapoliisi, Jussi mainio apuri ja rovastinna pitää miehensä jalat maassa naisenäänellä.
PoistaNiemi on kyllä mainio kirjoittaja :)
Hei!
VastaaPoistaTietääkö kukaan, onko tuo lasilevyllä oleva kuva Laestadiuksesta nähtävillä julkisesti, esim. netissä? Olen yrittänyt löytää mutta äkkiseltään ei tunnu olevan kovin julkista tietoa!