Pystyn siirtymään
tästä paskalävestä toiseen aikaan tai paikkaan ja katselemaan kaikkea ylhäältä.
Lyhyt vankeuteni on ikuisuudelle vain yhden sydämenlyönnin mittainen.
Muutaman kuukauden
kuluttua minä palaan taas. Vahvempana. Voimakkaampana.
Ruotsalaisen Mariette Lindsteinin psykologinen trilleri Tuomiopäivä on jatkoa hyvin
menestyneelle Ehdoton valta trillerille. Kirjat kuuluvat Lahko-sarjaan, johon
on tulossa vielä ainakin yksi kirja. Minä kyllä viihtyisin tämän kauhusarjan
parissa useammankin kirjan ajan. Tuomiopäivä jatkoi siis siitä, mihin Ehdoton
valta loppui.
Lahkon päähenkilö on nuori kirjastotieteiden kanditaatti Sofia Bauman,
joka ensimmäisessä kirjassa liittyi ViaTerra kultin jäseneksi, perusti kultille
kirjaston ja toimi myöhemmin kultin karismaattisen, mutta narsistisen johtajan
Franz Oswaldin sihteerinä. Kultti toimi alussa ihan mukavalla perustalla, mutta
muuttui pian johtajan oikuista suljetuksi yhteisöksi. Lopulta Sofia
karkasi kultista.
Vatsanpohjassa kasvaa
paha aavistus. Hän tietää. Ei halua palauttaa mieleen enempää. Ei halua
ymmärtää, mitä on tapahtunut. Siitä huolimatta hän tietää. Syvällä sisimmässään
hän on aina tiennyt olevansa matkalla tänne.
Kultti ei jättänyt Sofiaa rauhaan, vaan jatkoi sinnikkäästi
hänen jahtaamistaan eri keinoin, ja ne keinot olivat syvältä. Mikään temppu ei
ollut heille vaikeaa, sillä rahaa oli ylenmäärin käytettävissä. Oswaldin
mieletön omaisuus takasi sen, että kulut korvattiin. Pelossa elävän Sofian blogikirjoittelut olivat
pientä piiperrystä Oswaldin silmitöntä vihaa kultista karanneita kohtaan. Kauhukulttia ei jätetä.
Mariette Lindstein kuului itse yli kaksikymmentä vuotta
skientologialiikkeeseen. Lopulta hän pakeni liikkeestä, mutta sillä oli
seurauksensa. Lahko-sarja on saanut vaikutteita hänen kokemuksistaan
skientologialiikkeen aikana. Kauhukuvaukset esim. rangaistuksista ovat kammottavia.
Oswaldin lempirangaistuksia oli työntää jäsenet hyytävään mereen, pitää heidät
nälässä ja pahoinpidellä heitä. Ruotsissa viime vuoden esikoisdekkariksi
valittu Ehdoton valta hyydytti minut ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Hyytävä
fiilis jatkui heti, kun luin ensimmäisen rivin Tuomiopäivästä. Tunnelmalataus
iski heti päälle eikä antanut armoa.
Hän näkee taas painajaista.
Mariette Lindstein, Tuomiopäivä *****
Suom. Christine Thorel
Atena 2019
s. 388trilleri
Mariette Lindstein: Ehdoton valta
Mai, Mariette on kyllä kirjoittanut huikean tarinavyyhdin, jonka koukerot kylmäävät kenet tahansa. Miten tämä trilogia päättyy, sen kyllä ehdottomasti haluan tietää.
VastaaPoistaTämä on kyllä jäädyttävän hyvä trilleri. Olin sormia myöten jäässä enkä juuri hengittänyt normaalisti, ja sydän sykki nopeasti, kun luin tätä kirjaa. Samoin kävi, kun luin ykköslahkoa, Ehdotonta valtaa.
PoistaKolmas kirja on pakko lukea!
Syksyistä lukuiloa :)
Tuollaiset lahkot ovat niin järkyttäviä, etten tiedä pystyisinkö edes lukemaan... Mutta Lindstein ainakin taatusti osaa kirjoittaa näitä, kun on itse ollut niin pitkään mukana skientologiassa.
VastaaPoistaSe, että kirjailija on itse ollut lahkon jäsen ja paennut sieltä ja sen jälkeen kokenut lahkon taholta seurauksia, teki näistä kirjoista vielä jännittävämpiä.
PoistaTuomiopäivä kertoo mitä lahko teki sen jälkeen, kun Sofia oli karannut sieltä.