Onnea Kaari Utrio - Vehkalahden neidot

 

 

Onnittelut Kaari Utrio 80v. syntymäpäivän  johdosta!

 

Margareeta ja Helleka saivat pukea ylleen uudet mekkonsa, joita he olivat Johannan opastuksella ommelleet koko kevään. Ne olivat tosi kauniit eivätkä he arvelleet kovin paljon häviävänsä Agneta Poitzille. Päällysmekot olivat tummanvihreää verkaa, jota Eerik Brand oli tuonut heille Viipurista, ja alusmekot valkoista pellavaa.

Kaari Utrion Vehkalahden neidot kertoi knaapi Eerik Brandin tyttäristä Margareetasta ja Hellekasta. Kirja alkoi vuodesta 1455, kun tytöt olivat vielä pieniä. Heidän äitinsä oli kuolemansairas, mutta isä oli jo hommannut kirkkoherran suosiollisella avustuksella uuden vaimon taloonsa, Johannan. Johanna oli ehtinyt jo synnyttää vauvan. Lasten tulo oli hyvä asia, sillä töitä oli paljon ja uusia käsiparia tarvittiin.

- Mitä! Margareeta  melkein huusi. - Nuorempi sisar kihlataan vanhemmalle veljelle. Kuinka se on mahdollista! Minut pitäisi kihlata Vilkenille eikä sinulle!

Vuonna 1457  alkoivat tytöt olla neitoiässä ja isä oli sopinut heidän kihlauksestaan naapurin poikien kanssa. Kihlausta ei kuitenkaan järjestetty moneen vuoteen, sillä Brandin perheessä tapahtui ikäviä onnettomuuksia ja nälkätalvi pääsi yllättämään. Mutta niistäkin selvittiin, tosin Margareetan ja Hellekan maalaisaateliin kuuluva perhe oli köyhtynyt aika tavalla, eikä heidän perheellä ollut tarjottavana ylenpalttisia myötäjäisiä Margaretan sulhasen perheelle.

Margareta istui Bert van Velenin isossa tuvassa ja jyrsi herkullista porsaanreittä, kuumaa ja ihanasti rasvassa tirisevää. Nälkäpäivät olivat ohi, kiitos Pyhän Neitsyen ja kaikkien muitten pyhimysten, ei enää pettua eikä olkileipää eikä pitkiä matkoja Hunkerinsuolle kaivamaan suovehkan juuria!

Margaretan kihlauspäivä oli lopulta sovittu ja tytöt lähtivät äitipuolensa mukana Viipuriin hankkimaan kapioita ja vaatteita kihlausta ja häitä varten. Helleka halusi mennä luostariin, mutta kukaan ei halunnut kuunnella hänen pyyntöjään. Luostariin menokin vaati paljon rahaa, sillä luostari ei ottanut ketään suojiinsa ilman rahoitusta. 

Viipurin iloinen ilmapiiri ja seuraelämä virkistivät ja molemmat neidot kohtasivat innokkaita sulhasia, jotka saivat heidän päänsä pyörälle. Margareta alkoi epäröidä naimisiinmenoa, ehkä sen saisi peruttua.

Kaari Utrion kirjailijan ura on ollut hieno. Hän on kirjoittanut valtavan määrän kirjoja varsinkin historiasta. Hän on halunnut tuoda esille historiaan kuuluvaa naisten ja lasten elämää sekä perhe-elämää, jotka yleensä on ollut vaiettuna historiankirjoissa, sillä niissä on kirjoitettu etupäässä miehistä ja heidän saavutuksistaan. Sen vuoksi Kaari Utrio on ollut tiennäyttäjä monelle historian kirjoittajalle: historiaan kuuluvat kaikki ihmiset. Sen lisäksi historia voi viihdyttää. 

Nuorempana luin paljon Kaari Utrion teoksia, varsinkin keskiaikaan liittyviä teoksia, sillä olen kiinnostunut keskiajasta. Mitä naiset tekivät keskiajalla, miten he pukeutuivat, mitä työtä he tekivät jne.? Kaari Utrio toi Vehkalahden neidot teoksessa esille kahden tytön kasvukertomuksen aikuisiksi vuosina 1455-1469. Noihin vuosiin mahtui paljon draamaa, eikä elämä ollut helppoa miesten hallitsemassa maailmassa. 

 

Kaari Utrio, Vehkalahden neidot *****

Tammi ensim. painos ilmestyi 1971

s. 357

Historia 1455-1469 

 

Kaari Utrio: Vendela

Kaari Utrio: Yksisarvinen

Kaari Utrio: Rautalilja

Anna-Liisa Haavikko: Kaari