Hänen kylään saapumistaan saattelee supatus. Kuiskuttelu alkaa heti hänen laskeutuessaan kaksi askelmaa vaunuista hiekkatielle.
Alankomaalaissyntyisen Linda Wilguksen historiallinen romaani Meren lapsi kertoi nuoren lesken Isabel Henleyn paluusta takaisin Cornwalliin. Isabel oli lapsena löytynyt rannikolta, ja hänen huhuiltiin olevan merenväen tytär. Isabel oli adoptoitu amiraaliperheeseen, ja hän oli viettänyt rikasta elämää myös aviomiehensä kanssa. Miehen kuoltua huomattiin miehen velkaantuneen suuresti. Isabelista tuli köyhä, huhupuheiden kohde ja ystäviensä hylkäämä.
Hän nousee hätkähtäen istumaan. Hän ei näe unta. Askeleet ovat todellisia. Ne kuuluvat alakerrasta, ja niihin liittyy puheääniä, jotka kantautuvat muiden äänien yli: miesten ääniä, vaimeina tuulen huminaa vasten.
Isabel oli vuokrannut Cornwallista pienen mökin, jossa opetteli huolehtimaan itsestään itsenäisesti. Eräänä yönä mökkiin tuli miesjoukko, joka toi tullessaan salakuljettajan, joka oli pahoin loukkaantunut. Mies jäi muutamaksi vuorokaudeksi Isabelin hoitoon, ennen kuin hänet voitiin siirtää pois. Isabel olisi voinut kertoa miehestä tullimiehelle, joka oli ihastunut Isabeliin ja kävi tämän tästä hänen luonaan, myös silloin, kun salakuljettaja oli talossa.
"Tahdon, että otat minut mukaasi, kun lähdet seuraavan kerran merelle."
Salakuljettajat olivat käyttäneet Isabelin kotia ja varastoa salakuljetustavaroidensa väliaikaiseen varastoimiseen. Jotta varastoiminen voisi jatkua, Isabel vaati päästä mukaan seuraavalle tavaranhakumatkalle Ranskasta. Laivan kapteeni, Jack, oli sitä vastaan. Naiset eivät päässeet mukaan vaarallisille matkoille. Isabel oli päättäväinen, ja pääsi mukaan. Takaisin kotikylään tullessa heitä odotti ikävä yllätys.
Pistoolia pitelevä mies näyttää siltä kuin söisi nupineuloja aamiaiseksi.
Isabelia odottivat suuret vaikeudet, mutta hän oli yllättävän sinnikäs ja suorastaan älykkään ovela harhauttaessaan vastustajiaan, sillä hän halusi pelastaa cornwallilaiset merimiehet joutumasta teloitettaviksi. Jännitystä oli kirjan sivuilla riittävästi. Sen verran voin kertoa, että Isabelin matka jatkui kaikista ikävyyksistä huolimatta jälleen merillä. Ihanan jännittävä tarina 1800-luvun alkupuolelta, kun laivat olivat puuta ja purjeet tarvitsivat tuulta kulkeakseen.
Linda Wilguksen Meren lapsi lumosi jännittävällä rakkauden ja meriseikkailun yhdistelmällä.
Linda Wilgus, Meren lapsi
Suom. Satu Loitsu
Otava 2026
s. 362
The Sea Child 2026
Historiallinen rakkaustarina
1800-luku
Salakuljetus
Cornwall

Kiitos esittelystä. Tämä kiinnostaisi jossain määrin minuakin. Täytyy tuumia. Tulee mieleen tv-sarjana näkemäni Ross Poldark, joka myös sijoittuu Cornwalliin. Ehkä näissä on jotain pientä samankaltaisuutta.
VastaaPoistaEn ole katsonut Poldarkia, joten en tiedä, onko samankaltainen. Mutta voin sanoa, että tykkäsin tosi paljon tämän kirjan tunnelmasta ja päähenkilö oli hyvä. Ja se pieni yliluonnollisuus oli todella pikantti lisä.
PoistaEhkäpä veri veti merille 🛳 Itse olen maakrapu 😀
VastaaPoistaItsekin olen maakrapu, mutta yllättäen olen viettänyt yli 20v. kesät meren keskellä saarella, jonne ei ole tietä. Pakko siis mennä veneellä. En ole kuitenkaan viehättynyt laivamatkailusta Suomen ja Ruotsin välillä tai Suomen ja Viron välillä. Kokeillut olen. Katselen kyllä merta tai järvimaisemaa hyvin mielelläni.
Poista