Outi Pakkanen kirjoittaa leppoisia rikosromaaneja, joissa ei mässäillä verellä, kauhulla eikä väkivallalla. Väkivalta on pitkälti henkistä laatua ihmisten välisissä suhteissa. Pakkanen antaa lukijan arvailla paljon, mutta selittää vähän. Rikokset selviävät siinä arkisten aherrusten välillä ja pitkälti yhdistelemällä pieniä ketjuja toisiinsa.
Toinen kerros
(2012) on Pakkasen 22. jännitysromaani. Graafikko Anna Laine on lähes kaikissa
kirjoissa mukana ratkomassa rikoksia. Annan asumaan taloon osuu tämänkertainen
murha. Nuori mies löytää uudenvuodenaattona poikaystävänsä murhattuna Annan
talon ensimmäisestä kerroksesta. Kuollut mies oli ollut hyvin ystävällinen ja
avulias, mutta jokaisella on oma salattu puolensa, niin myös tällä kuolleella
miehellä.
Tapahtumiin on poikaystävän lisäksi sekaantunut perhe, johon
kuuluu aikuinen tytär, joka asuu kuolleen miehen yläpuolella, tytön äiti ja
tytön isä, joka on naimisissa tytön entisen kaverin kanssa. He jokainen ovat
olleet jossakin tekemisissä kuolleen miehen kanssa. Kuka murhaaja on? Anna
Laine keittelee ylimmässä kerroksessa herkkuruokiaan, syöttää ja jututtaa melkein
kaikkia osapuolia ja hämmennellessään soppakauhallaan selvittää murhatapauksen
jälleen kerran.
Toinen kerros ei
ole parhaimpia Pakkasen dekkareista, mutta erittäin viihdyttävä. Kirja raottelee
ihmisten salaisuuksia, joita he eivät haluaisi toistensa tietävän mm.
kiristystä, pelottelua, henkistä väkivaltaa, pettämistä, mustasukkaisuutta ym.
Mikä on loppujen lopuksi lopullinen motiivi, mikä tekee kyseisestä kuolleen miehen
tuttavasta murhaajan? ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti