Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi

Jokaisessa taulussaan hän oli yrittänyt ikuistaa samat naisen kasvot. Unessa nainen oli alasti ja selin häneen. Vasta kun Albert astui lähemmäs koskettaakseen naisen olkapäätä, hän huomasi tämän ihon olevan sinipunaisen läikikäs. Kun nainen kääntyi, kasvojen paikalla oli pääkallo.

Venla Hiidensalon kirjoittama fiktiivinen elämäkerta Sinun tähtesi kertoo kansallistaiteilijastamme Albert Edelfeltistä. Luin kirjaa ja katselin samalla taulujen kuvia Turun taidemuseon näyttelykirjasta Edelfelt Pariisissa. Albert Edelfelt (1854-1905) eli suurimman osan elämästään ulkomailla, mutta kesät yleensä Suomessa, hän syntyi ja kuoli Porvoossa. Edelfelt etsi tauluihinsa valoa, ja sitä löytyi talvisaikaan mm. Italiasta ja Espanjasta. Aatelistaustansa vuoksi ovet avautuivat hänelle helpommin, mutta hän oli myös suunnattoman lahjakas, jota hän ei pystynyt myöntämään itselleen. Taidepiireissä tarvittiin suosittelijoita ja tukijoita, joita Edelfelt osasi hyödyntää hyväkäytöksisenä sulavana seurapiirimiehenä , sillä usein kävi niin, että tauluista ei tullutkaan maksua tai ne eivät menneet kaupaksi. 

Edelfelt oli valtavan tuottelias, sillä hän maalasi reilusti yli tuhat taulua, joista iso osa oli muotokuvamaalauksia, sillä niistä hän sai elantonsa ja elätti äitinsä, siskonsa ja perheensä. Yksi Pariisissa palkituista muotokuvista oli Louis Pasteurin muotokuva. Edelfelt sai lukuisia palkintoja teoksistaan ja ensimmäinen hänen kotikaupunkinsa Pariisin Salongissa saamansa palkinto tuli teoksesta Ruumissaatto. 1800-luvun loppupuolella haluttiin uusia näkemyksiä tauluihin ja taulut Suomesta (Venäjältä) koettiin uusina ja ennennäkemättöminä.

Miten monta kertaa hän olikaan noussut aamuyöllä sängystä ikään kuin voisi siten välttää kohtalonsa. Hän oli painautunut vasten vieressä nukkuvaa naisenruumista, jonka muoto ja kaaret olivat vaihtuneet yöstä toiseen, painanut kasvonsa kiinni pehmeään ihoon toivoen, että voisi sulautua siihen ja lakata hetkeksi olemasta.

Sinun tähtesi kirjassa tuodaan esille ihminen kansallistaiteilijan takana. Kieltämättä kirja antaa Edelfeltistä liukkaan naistenmiehen kuvan, joka käytti mallejaan hyväksi ja pakotti naiset väkisin antautumaan, jos eivät muuten antautuneet. Kirjan sivuilla seurataan myös erään piikatytön lapsen vaiheita aikuiseksi asti. Edelfeltin avioliitto oli tuhoontuomittu, sillä mies oli talvet ulkomailla ja vietti riehakasta poikamieselämää ja sama peli jatkui kesäisin Suomessa. Avioliitosta syntyi yksi poika, joka kuoli nuorena. Ennen avioliittoaan Edelfelt oli halunnut naimisiin mm.  mallinsa Virginien kanssa, joka on Edelfelt Pariisissa teoksen kannessa, ja jonka kanssa Edelfeltillä oli lapsia. Virginien jälkeen Edelfelt halusi naimisiin venäläisen Sophien kanssa, johon hän tutustui ollessaan Pietarissa tsaarin kutsumana. Eremitaasissa on muutama Edelfeltin tuona aikana maalaama työ.

Sinun tähtesi teos kulkee vuosilukujen mukaan ja ääni on annettu Albertille ja Bertalle, hänen nuorimmalle siskolleen, joka ilmeisesti tuhosi Edelfeltin laajasta kirjeenvaihdosta arkaluonteisimmat kirjeet. Äänensä saa myös Edelfeltien kesäpaikan lähistöllä asuva Ansa. Lopussa on myös aikuiseksi kasvaneen pojan elämänkuvioita, pojan, joka eli ilman isäänsä äpäränä, pojan, jonka olemassaolosta isä ei tiennyt mitään tai ei halunnut tietää. Surullista. 

Venla Hiidensalon Sinun tähtesi teoksen parhainta antia ovat historialliset faktatiedot, joiden mukaan hän on kirjoittanut fiktiivisen romaanin. Edelfelt oli kansallistaiteilijamme, joka toi taiteessaan esille suomalaisuutta. Hänen elinaikanaan Suomi kuului Venäjään, joten Edelfeltiä pidettiin maailmalla venäläisenä taiteilijana. Hänen hienot historialliset taulunsa esim. Porilaisten marssi Vänrikki Stoolin tarinoiden innoittamana nostivat kansallismieltä. Toisaalta kepeät naistaulut olivat ostajien mieleisiä, joten niitäkin löytyy runsaasti. Virginie oli useiden taulujen innoittama, sillä he asuivat yhdessä. Edelfelt ei ollut koskaan tyytyväinen maalauksiinsa ja saattoi tehdä jopa 70 luonnosta yhdestä teoksesta. Hän myös maalasi teoksistaan kopioita, paranteli niitä. 

Nyt on vuosi 2017 ja Suomi on ollut itsenäinen sata vuotta. Sinun tähtesi teoksessa annetaan Edelfeltin lisäksi pieni ääni heille, jotka olivat saattamassa Suomea itsenäiseksi verisissä taisteluissa. He olivat niitä hiljaisia, joista ei yleensä puhuta ja jotka antoivat henkensä Suomen puolesta. Vuosi 1918, johon kirja päättyy, Suomessa taistelivat punaiset ja valkoiset. Toivon, että vuosi 2018 ei ole yhtä dramaattinen kuin sata vuotta sitten, vaikka suomalaisten jakaantuminen hyväosaisiin ja köyhiin on kiihtyvällä vauhdilla näkyvissä. Pitkät leipäjonot, asunnottomuus, työttömyys ja perusturvan huononeminen (Kelan maksuvaikeudet) pitäisi olla paremmin esillä mediassa, mutta onko se häpeä, josta ollaan hiljaa ja jota kiristetään koko ajan. 

Ansa vaikeni poikansa isästä. Laittoi yhden pienen kirjeen Edelfeltille, joka hävisi Bertan mukana hänen äidilleen ja josta vaiettiin. Häpeä. Piikalapsen äpärä oli häpeä, samoin mallin lapset. Ei niitä aatelissukuun haluttu. Venla Hiidensalo toi kirjaansa ihmisen nimeltään Albert Edelfelt, ihmisen vikoineen, turhuuksineen, haluineen, itsesyytöksineen, mutta myös loistavan taiteilijan, joka ei unohdu.

Saatanan isä. Saatanan herra. Saatanan jumala.

Venla Hiidensaalo, Sinun tähtesi ****
Otava 2017
s. 477 + lähteet