Hän istui linja-auton
viimeisellä penkkirivillä, jotta muut eivät näkisi häntä, mutta hän näkisi
kaiken. Sillä tavalla hän hallitsisi tilannetta, eikä sattuisi yllätyksiä.
Kukaan ei pystynyt tuijottamaan. Arvioimaan häntä katseellaan. Yksikään
matkustajista ei onnistuisi kiinnittämään huomiota edes siihen, kuinka rumat
kengät hänellä oli jalassaan. Hän oli vain varjo, näkymätön aave.
Tomas Gadsin uusin dekkari Luopiot
jatkaa napakasti ensimmäisen Ryhmä Halme - dekkarin jalanjäljissä. Pirulaisen
loppukoukku oli sen verran jännittävä, että siitä oli kiva lukea pitemmällekin.
Rikosylikonstaapeli Ann-Mari Forsman nimittäin soitti esimiehelleen Halmeelle,
ja kertoi, että hänen portaillaan oli jäätynyt ruumis. Ruumiin taskusta löytyi henkilöllisyystodistus,
jonka ryhmän toinen jäsen Sergei Petrov tunnisti. Sitä hän ei kuitenkaan
kertonut muille ryhmän jäsenille.
Petrov pyysi päästä isyyslomalle,
eikä Halmeella ollut syytä estää lomaa, vaikka Ann-Mari oli siirretty pois
jutusta. Ryhmä toimi siis vajaamiehistöllä. Eihän Halme ollut tietoinen, että
Petrov ei malttanut jäädä lomailemaan, vaan aloitti omat tutkimuksensa
henkilöllisyystodistuksen miehestä. Oli tullut aika vierailla Venäjällä,
lapsuuden maisemissa, johon liittyi orpokoti, josta hänet oli adoptoitu.
Vierailu oli kaikkea muuta kuin vieraanvarainen paluu juurille, mutta
tulostakin tuli. Venäläiset rikolliset liittyivät tutkintaan turhankin
läheisesti.
Hämärällä kuistilla kasvot
tulivat vastaan kuin tyhjästä. Mutta… mutta… jokin oli vialla. Kasvoissa oli
jotakin erilaista kuin aiemmin. Samassa hän tunsi ulkokuorensa repeytyvän
äkillisen vihan voimasta, se oli tähän asti suojellut häntä, nyt siihen jäi
salaisuuden mentävä halkeama.
Ryhmä Halme ratkoo rikoksia
Lounais-Suomen poliisissa Turussa. Turkulaisena lukijana kirjasta nousi esille tuttuja
paikannimiä ja Tyksissäkin käytiin, mutta missä siellä, sillä Tyksillä on
useita eri rakennuksia molemmin puolin moottoritietä. Sairaalarakennuksia
kutsutaan Turussa kirjaimilla esim. U-sairaala ja T-sairaala. Ehkä joistakin
maamerkeistä voisi kertoa hieman tarkemmin esim. poliisilaitos sijaitsee
lähellä Aurajokea. Luopioissa oli talvi, sillä Ann-Marin mökin portailla
Kakskerrassa oli jäätynyt ruumis. Tänä talvena ruumis olisi mädäntynyt
portaille, sillä Turussa ei ole ollut lunta eikä juurikaan pakkasia.
Tomas Gadsin Luopiot on napakka
dekkari mausteena jännittävät venäläiset rikoselementit.
Tomas Gads, Luopiot
Bazar 2020
s. 313
Dekkari
Ryhmä-Halme
Ryhmä-Halme
Tomas Gads: Pirulainen
Luopiot ja Luopioinen - kiinnostavaa. Muutenkin vaikuttaa mukaansa vievältä teokselta.
VastaaPoistaHyvää alkukevättä ☘️
Hyvää alkukevättä sinullekin Rita ☘️
PoistaTämä sarja vie mukanaan. Luopio oli jopa ensimmäistä dekkaria parempi, vaikka toivonkin enemmän miljöökuvauksia. Pelkkä maininta Turusta ei ihan riitä.
Ja minä en ollut kuullutkaan tällaisesta dekkarisarjasta..! Kyllä vaikutti kiinnostavalta. En tiedä Turusta tuon taivaallista, siksikin tämä olisi mukava kiinnostava lisä nyt omaan dekkari-putkeen. Pidän siitä, ettei kaikki dekkarit sijoitu pääkaupunkiseudulle.
VastaaPoistaTässä nyt ei kovin paljon esitellä Turkua, valitettavasti. Toista se on Vares-kirjoissa, sillä Reijo Mäki asuu Turussa, pyöräilee kaupungilla ja vierailee paikallisia nähtävyyksiä katsastamassa. Olen bongannut hänet monessa paikassa.
PoistaLukuiloa :)
Nää Gadsin kirjat on ruennu kiinnostaan mua tosi paljon.
VastaaPoista