Olive on joutunut elämään
omat surunsa. Sillä Henry ymmärsi jo kauan sitten – kun Jim O´Casey ajoi
autolla ulos tieltä, ja meni monta viikkoa, että Olive painui illallisen
jälkeen suoraan sänkyyn ja nyyhkytti tyynyynsä – hän ymmärsi, että Olive oli
rakastanut Jim O´Caseya, joka oli luultavasti rakastanut Olivea, vaikkei Henry
sitä koskaan kysynytkään eikä Olive koskaan kertonut, kuten ei hänkään kertonut
katkerasta, kipeästä kaipauksesta, jota oli tuntenut Deniseä kohtaan aina
siihen päivään asti, jolloin Denise oli tullut kertomaan hänelle Jerryn
kosinnasta, ja Henry oli sanonut: ”Mene.”
Yhdysvaltalaisen kirjailijan
Elizabeth Stroutin Pulizer-palkittu Olive Kitteridge kertoi 13 tarinan
kautta kirjan nimihenkilön elämästä matematiikan opettajana, Henryn vaimona,
Christopherin äitinä, isoäitinä, anoppina, naapurina, yhteisön jäsenenä,
eläkeläisenä ja ystävänä. Jokaisella oli jotain sanottavaa Olivesta ja se ei yleensä
ollut miellyttävää kuultavaa, sillä Olive oli hankala ihminen.
Kirjan ensimmäinen kertomus
kertoi Oliven aviomiehestä Henrystä ja hänen työstään apteekkarina. Henry oli
hyvin miellyttävä ihminen ja yllättävää, että hän oli mennyt naimisiin juuri
Oliven kanssa. Henry oli niin miellyttämishaluinen, että hän jäi Oliven kanssa
yhteiseen liittoon, vaikka rakasti toista. Yllä oleva lainaus on kertomuksesta
nimeltään Apteekki. Pitkään yhteiselämään ehtii mahtua kaikenlaista, myös
muihin ihmisiin ihastumisia. Kirjailija kertoi hyvin ihastuttavalla tavalla kirjan
ihmiskohtaloista, joista varsinkin vanhempien ihmisten ihastumisista oli
mielenkiintoista lukea. Ihastumiset ja rakastumiset eivät katso ikää.
Olivatko Larkinit
lakanneet vierailemasta poikansa luona? kukaan ei tiennyt ja aikaa myöten
ihmiset lakkasivat puhumasta asiasta.
Tulppaanit kertomuksessa
syvennytään erään perheen tarinaan. Tarina ei ole mikään salaisuus, mutta se
herättää tietysti kaikenlaisia puheita. Varsinkin Olive oli hyvin utelias ja
työnsi nenänsä Larkineiden asioihin. Tarina kertoi siitä, miten utelias eri
asioihin sekaantuja Olive oli. Hänellä oli varmat mielipiteet kaikesta ja
kaikista, mutta Larkineilla hän joutui miettimään itsekin, miksi hän sinne
meni.
Olive rakasti kukkia ja
puutarhan hoitamista. Tulppaanit toivat hänelle suurta iloa. Olive ja hänen
miehensä rakensivat ainoalle pojalleen talon, ja tietysti saman tien varteen,
missä itsekin asuivat, näköyhteyteen, jotta Olive sai hoitaa puutarhaa, ja
kuljeskella talossa, joka oli hänen suunnittelemansa. Sitten kävi niin, että
poika ja miniä muuttivat kauas pois juuri kun häät oli pidetty ja Olive oli
päättänyt, miten aikoo kiusata miniäparkaa, koska ei pitänyt hänestä, mutta joka
ei tietenkään ollut mikään parka, vaan voimakastahtoinen ihminen. Kiltti poika
oli nainut äitinsä kopion. Pieni säväys kertomuksesta nousi ylös mustaa
huumoria, jolla kirjailija kevensi ihmissuhteiden hankaluuksia. Sitä huumoria
tai tragikomiikkaa löytyi vielä runsaammin kertomuksesta nimeltään Turvatarkastus,
jonka aihepiirinä oli Oliven vierailu poikansa perheen luona ja kuinka siinä
sitten kävikään.
Olive Kitteridgestä on tehty myöskin palkittu tv-sarja, jonka olen
katsonut. Sarjan päähenkilö ei muistuttanut ainakaan ulkonäöltään kirjan
Olivea, joka kuvataan suurikokoisena ja häijynä. Huolimatta ulkonäöstään,
kiloistaan ja hankalasta luonteestaan, Olive ystävystyi kirjan lopussa, ja
pakkohan hänen oli myöntää, että jopa viihtyi kyseisen henkilön parissa. Elizabeth
Stroutin Olive Kitteridge on Pulizerinsa ansainnut kirja. Kirja viihdyttää ja
kiihdyttää samalla kertaa. Suosittelen, sillä kirjan henkilöistä ja tapahtumista oli kiva lukea.
Elizabeth Strout, Olive
Kitteridge
suom. Kristiina Rikman
Keltainen Kirjasto 2020
s. 374
Ilmestyi Yhdysvalloissa 2008Strout Elizabeth: Nimeni on Lucy Barton
Strout Elizabeth: Kaikki on mahdollista
Kiitos kirjan esittelystä. Tätä en ole vielä lukenut, mutta lukulistalla ehdottomasti on, niin mieluista luettavaa Nimeni on Lucy Barton oli. Aurinkoista viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos Anneli, kirjasta kertominen oli tämän vuoden mukavimpia tehtäviä, samoin kirjan lukeminen sitä ennen. Hiukan harmitti, kun kirja oli kirjastossa odottamassa noutamista ja myöhästyin päivällä, kun kirjastot laitettiin kiinni. Ostin sitten kirjan ja se maksoi melkein 30 euroa. Iso raha minulle. Mutta Olive on upea kirja <3
PoistaAurinkoista viikonloppua ja lukuiloa :)
Kyllä Olive on Pulitzerinsa ansainnut - aikamoinen nainen!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Riitta. Kirjailija on pannut parastaan luodessaan näin hankalan kirjanhahmon, josta oli surkuhupaisaa lukea. Aika monesti tuli mieleen voi ei. Tv-sarja ei ollut yhtä hyvä kuin kirjan tarina.
PoistaVoi miten minua nauratti siellä poliklinikalla, vaikka tiesin mitä tulee tapahtumaan. Strout kirjoittaa hauskasti sarkasmia.
Mukavaa viikonloppua kirjojen parissa :)
Kivaa kun kuvassa on mukana tulppaani. 🌹
VastaaPoistaKiinnostavasti koostettu kokonaisuus. Heti tekee mieli lukea. 📗
Meillä kaikilla on useita rooleja elämässä ja kanssaihmisillä eri näkemys meistä.
Onpa kauheaa että Olivesta on paljon huonoa sanottavaa.
Kiitos Rita <3
PoistaUskoisin, että jokainen tietää minkälainen luonne itsellä on, mutta se voi yllättää mitä ympärillä olevat ihmiset ajattelevat juuri sinusta, naapurit, oppilaat, oma aikuinen lapsi jne. Se voi yllättää. Strout on taitava kirjoittamaan ihmissuhteista.
Kirjassa Olivesta on helppo pitää, mutta oikeana ihmisenä tosi vaikeaa.
Minulla tämä odottaa lukupinossa, on vain viime aikoina lukeminen tökkinyt niin kovin, ettei meinaa mikään oikein edetä. Kaikki on mahdollista on parhaillaan kesken.
VastaaPoistaSaapa nähdä milloin saan lukemasi kirjan kirjastosta. Nyt pitää malttaa odottaa kirjaston kirjoja.
PoistaOlive kyllä vie mukaansa. Ei tökkinyt yhtään.
Nautitaan auringonpaisteesta, lintujen viserryksestä ja muista keväisistä ilonaiheista :)
Olipa loistava romaani. Alusta loppuun lukemisen nautintoa ja iloa. Tämä jää mieleen.
VastaaPoistaSamaa mieltä Suketus, todella loistava romaani. Jokainen tarina nautintoa alusta loppuun. Huippuhyvä kirja ja ansainnut Pulizerinsa.
Poista