Methuen-kodissa, joka sijaitsi Mount Sterlingissä, Kentuckyssa, Bethille annettiin rauhoittava pilleri kahdesti päivässä. Samaten kaikille muillekin lapsille ”heidän luonteenlaatunsa tasoittamiseksi”. Bethin luonteenlaadussa ei kylläkään näyttänyt olevan mitään vikaa, mutta hän oli iloinen saadessaan tuon pikku pillerin. Se rentoutti jotakin syvällä hänen vatsassaan ja auttoi häntä torkkumaan tunnista toiseen orpokodin kireässä ilmapiirissä.
Yhdysvaltalaiskirjailija
Walter Tevisin (1928-1984) Musta kuningatar kertoi Beth Harmonin kasvukertomuksen
orvosta lastenkotilapsesta, josta kehittyi 18-vuotiaana USA:n shakkimestari.
Kirja kertoi myös hänen riippuvuudesta lääkkeisiin, joka kehittyi jo pienenä, kun
lastenkodissa rauhoitettiin kaikki lapset rauhoittavilla pillereillä.
1960-luvulla harva tyttö pelasi shakkia, mutta 8-vuotias Beth
kiinnostui siitä, kun hän näki lastenkodin vahtimestarin pelaavan sitä. Shakista
tuli heidän yhteinen salainen harrastuksensa, mutta lastenkodin johtaja lopetti
sen erään tapahtuman jälkeen. Shakista tuli kielletty harrastus.
Hänestä tuntui tavallaan surulliselta, kun hän lopulta huomasi, miten saisi lyötyä vastustajansa. Tämä tapahtui yhdeksännentoista siirron jälkeen, ja jokin hänessä pani vastaan, kun se valkeni hänelle. Hän ei olisi halunnut millään luopua tästä miellyttävästä baletista, jota he olivat tanssineet yhdessä.
Beth adoptoitiin 13-vuotiaana ja hänelle aukesi jälleen mahdollisuus pelata shakkia. Ensimmäiset pelit monen vuoden jälkeen hän pelasi kilpailussa. Beth oli äärimmäisen omistautunut pelille. Hän opiskeli kirjoista ja shakkilehdistä eri shakkipelejä. Hän halusi palavasti USA:n mestariksi, hän halusi maailmanmestariksi.
Adoptioperheen äidistä tuli Bethin suurin kannustaja, ja he kiersivät yhdessä ympäri Yhdysvaltoja Bethin pelatessa kilpailuissa. Koulu sujui erinomaisesti, sillä kaikki kouluaineet olivat Bethille helppoja. Hän oli oppinut syventymään kouluaineisiin jo lastenkodissa. Yksi vika adoptioäidissä oli, sillä hän käytti rauhoittavia, ja Bethille, josta oli tullut riippuvainen rauhoittavista jo pikkulapsena, aukeni jälleen rauhoittavien aineiden taivas ja helvetti.
Hän oli kauhuissaan. Hän oli ypöyksin tässä huoneessa, joka oli kuin pätsi, ja pelkäsi kuolevansa.
Walter Tevis kirjoitti kuusi romaania, joista neljästä kuvattiin elokuva. The Hustler teokseen pohjautunut Suurkaupungin hait sai jopa 9 Oscar-ehdokkuutta. Suuret setelit-elokuvan ohjasi Martin Scorsese The Colour of Money teoksen pohjalta. Muukalainen ja Muukalaisen kasvot pohjautuvat myös Tevisin kirjoihin. Teoksesta Musta kuningatar on tehty Netflix-sarja.
Walter Tevisin Musta kuningatar on 60-luvun tytön kasvutarina orpokodista kuuluisuuteen ja superlahjakkaaksi shakkimestariksi, mutta tarinan mukana tulivat tutuiksi myös ne ikävät puolet eli yksinäisyys, perheettömyys ja riippuvuus päihteistä.
Walter Tevis, Musta kuningatar *****
suom. Anja Leppänen
Tammi 2021
s. 400
The Queen´s Gambit 1983
Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 1983
Minäkin mietin tämän kirjan kuuntelemista. En sitten kuitenkaan valinnut tätä, koska sarja oli niin vaikuttava kokemus. Ainakin sarjana todella hyvä ja kiva, kun olet tykännyt kirjasta.
VastaaPoistaKiva kuulla, että sarjakin oli hyvä.
PoistaSe on kesäkuu jo puolessavälissä menossa. Lukuiloa ja rentoa kesää :)
Tämä Netflix-sarja oli todella hyvä <3
VastaaPoistaHyvä kuulla. Kirjakin oli todella hyvä <3
PoistaEn ole lukenut kirjaa enkä katsonut sarjaa. Shakkia en ymmärrä ollenkaan. :D
VastaaPoistaEn minäkään ole katsonut sarjaa, mutta kiinnostaisi katsoa. Tämä kirja on todella hyvä. Vaikka kirjassa pelataan shakkia, ei tarvitse ymmärtää sitä. Shakinpeluun maailma tulee esille, mutta pääosa on ihmisillä.
Poista