Claire Keegan: Kasvatti

 

Puut heittävät varjonsa ison vapaana juoksevan koiran turkkiin ja se haukahtaa pari kertaa kuin viran puolesta, istuu sitten rappusille ja katsoo ovelle, jolle on ilmaantunut seisomaan mies.

Irlantilaisen  Claire Keeganin pienoisteos Kasvatti oli kesäinen kertomus köyhän perheen Petal-tytöstä, joka vietiin kesäksi sijaiskotiin, sillä kotona oli jo runsaasti lapsia, runsaasti syöjiä. Kirjasta on tehty elokuva nimeltään Hiljainen tyttö. Petal ei paljon puhunut, mutta silloin kun puhui, niin se oli tarkkaan harkittua.

"Jumala sinua varjelkoon, lapsi", hän sanoo. "Jos olisit minun, en ikinä jättäisi sinua ventovieraiden huomaan."

Semmoistahan se on, että lapset jätetään vieraiden ihmisten hoitoon. Ei voi tietää millaisia esim. hoitajat ja opettajat ovat luonteiltaan. Vanhemmille he voivat olla ihan erilaisia kuin lapsille. Petal ei tuntenut sijaisvanhempia, mutta vanhemmat tunsivat heidät. Uskoisin, että ennen viemistä sijaiskotiin, vanhemmat olivat olleet yhteyksissä sinne.

Lähden niiltä sijoiltani ja juoksen pitkin kujaa. Tuntuu ettei sydän ole minun rinnassani, että kannan sitä käsissäni, kannan mukanani ja juoksen aivan kuin minusta olisi tullut viestinviejä sille mitä sisälläni tapahtuu.

Petal-tytön kesästä olisin voinut lukea enemmänkin. Isolla fontilla ja rivivälillä tarinaa oli saatu riittämään nippa nappa seitsemällekymmenelle sivulle. Petal sai kokea sijaiskodissa hyväksyntää ja tukea semmoisissa asioissa, jota hän ei aiemmin ollut saanut. Kotona äidillä oli liikaa lapsia hoidettavanaan ja isä oli mikä oli. Kirjan sivuilla vaihteli tunteiden kirjo. Epävarmasta lapsesta kasvoi kesän aikana tunnekirjoltaan rohkeampi tyttö.

Claire Keeganin Kasvatti nosti esille hiljaisen tytön.

 

Claire Keegan, Kasvatti

Suom. Kristiina Rikman

Keltainen kirjasto 2024

s. 81

Foster 2010

Claire Keegan: Nämä pienet asiat