perjantai 2. toukokuuta 2025

Barbara Kingsolver: Demon Copperhead

 


Ensin kävi niin, että synnyin. Tapahtumaa oli todistamassa kohtuullinen yleisö, ja tämän verran tunnustusta heiltä on aina herunut: ikävin osa työstä jäi minulle äitini ollessa sanotaanko nyt vaikka poissa pelistä.

Yhdysvaltalaisen Barbara Kingsolverin Pulizer-palkittu Demon Copperhead kertoi pojan, Damon Fieldsin, kasvutarinan syntymästä lähtien. Kertojana toimi Damon itse.  Damon sai vuosiensa varrella lempinimen Demon Copperhead. Mitä enemmän ikää tuli, sitä enemmän hän muuttui isänsä näköiseksi, suureksi ja punatukkaiseksi. Isä kuoli ennen Demonin syntymää, jolloin nuori huumeäiti jäi yksinhuoltajaksi. Äidillä oli lukuisia itsemurhayrityksiä, joten Demon sai kokea jo varhain lastensuojelulapsen pahimmat ongelmat.

Usko tai älä, minä jouduin kysymään: Mitä on oxy?

Demonille selvisi jo hyvin nuorena, mitä opioidit olivat, sillä hänen äitinsä käytti niitä. Eräässä sijaiskodissa Demon oppi itsekin huumeiden käyttäjäksi kymmenvuotiaana. Vuosien vieriessä huumemaailma veti puoleensa yhä enemmän ja lopullisen niitin hän sai, kun polvi vaurioitui urheilupelissä ja hän sai kipulääkkeeksi opioideja. Niihin tuli heti riippuvuus, joka paheni koko ajan. 

"Sä olet se, jolle kaikki tytöt kirjoittaa vankilaan. Voi hyvä luoja. Ne kieriskelee maassa ja kiskoo toisiltaan hiukset päästä, että voisi päästä sun vierailulistalle."

Demon ei sentään joutunut vankilaan, mutta onneksi hän pääsi lopulta huumevieroitukseen, joka kesti useamman vuoden ajan.

Yhdysvalloissa on ollut pitkään suuri huumeongelma. Barbara Kingsolver on kirjoittanut kirjassaan sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ongelmista, jotka vain paisuivat, kunnes niihin alettiin kiinnittämään huomiota. Huumeita ja varsinkin opioideja oli liian helposti saatavilla. Oli karmeaa lukea, miten eräässäkin huumenuorten valtaamassa kodissa oli kaksi pientä vauvaa ilman hoitajaa.

Demon kasvoi huumeäidin hoidossa, ja ilman naapureita, hänellekin olisi voinut tapahtua vielä ikävämpiä asioita. Ikävää oli myös se, että hän sai harvoin tarpeeksi ruokaa ja siksi hänellä oli aina nälkä. Hänen itsetuntonsa oli mennyt jo lapsena. Hän tunsi olevansa paska. Ainoa missä hän tunsi olevansa hyvä, oli sarjakuvien piirtäminen.

Matka itsessään, jo pelkkä lähteminen, oli mahdollisesti tähänastisen elämäni paras osa. Siinä me ollaan. Reilusti ohi Christiansburgin liittymästä. Richmond ohitettu ja nokka edelleen kohti itää. Suuntana se ainoa iso juttu, jossa tiedän, ettei se niele minua elävältä.

Barbara Kingsolverin Demon Copperfield kosketti syvältä sydämestäni. Kaikki se pahuus tuntui todella pahalta, mutta sitten välillä oli jotain pieniä onnenmurusia.  Toivon kaikille päihteiden kanssa eläville jaksamista ja toivon heille, että he pääsevät vieroitukseen tai saavat apua. Lastensuojelun lasten elämään toivon kaikkea hyvää. Tämä kirja herättää kaikki lukijat.

 

Barbara Kingsolver, Demon Copperhead *****

Suom. Antero Tiittula *****

Gummerus 2025

s. 615

Demon Copperhead 2022

Appalakit

Huumeet

Pulizer 2023

Women´s Prize for Fiction 2023

James Tait Black Prize 2023

 

 

4 kommenttia:

  1. Tämähän kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja myös ajankohtaiselta kirjalta. Katsoin tätä kirjaa kirjakaupassa, mutta kun kirjan nimi ei antanut mitään viitettä, niin en edes lukenut takakantta. Aika paksu kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa on paljon sivuja, mutta sen luki nopeasti, sillä teksti on todella vetävää. Kirjan tapahtumat koskettivat syvältä. Huumeet ovat kamalia. Kamalinta on, että lääkärit määräsivät huumelääkkeitä niin helposti. Toki opioideja tehdään myös Yhdysvalloissa, joten sisäiset huumemarkkinat ovat kovia, ja lääkefirmojen omistajathan ne pitävät usein niitä huumelääkemarkkinoita pystyssä.
      Tässä kirjassa on niin paljon tarttumapintaa. Orpo pieni poika ja sitten aikuiset, jotka yrittivät hyötyä hänestä kaikin tavoin antamalla hänelle ns. kodin ja töitä.

      Uskomattoman koskettava tarina

      Poista
  2. Huumeet ovat karmea asia. Käyttäjäksi voi joutua eri syistä eikä irtipääseminen ole yksinkertaista. Elämä valuu hukkaan kun vuodet kuluvat ja monenlaisia pahoja seuraamuksia on itselle ja muille kuten tuohon ylle olet listannut. Hyvä iskulause: "Elämä on paras huume." ☘️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumeet ovat paha asia ja huumelääkkeitä määrätään todella helposti Suomessakin. Nykyisin lapsille määrätään ADHD-lääkkeitä, jotka sisältävät bentsodiatsebiinejä, jotka lasketaan huumeiksi. Lapsista siis tehdään huumeiden käyttäjiä jo kouluikäisinä Suomessa. Vaihtoehtojakin olisi esim. pienluokat ja erityisopettajat, niin kuin ennen oli, mutta nykyisin annetaan ensisijaisesti vaan lääkkeitä. Bentsodiatsebiineistä ja kaikista huumeiksi vaikuttavista lääkkeistä on sivuvaikutuksia esim. masennusta ja itsemurha-ajatuksia.
      Olen kamalan pettynyt suomalaisen yhteiskunnan lääkemyönteisyyteen ja siihen, että huumelääkkeet koetaan ensisijaisiksi hoitomenetelmiksi silloin, kun koko lääkitystä ei edes tarvittaisi.

      Tämä kirja avaa silmiä huumeille ja miten voi joutua niiden käyttäjäksi. Esim. kodeiiniyskänlääkkeessä on opioideja, samoin kaikissa kipulääkkeissä, missä on kod tai cod merkintä. Itse olen erittäin allerginen kyseisille lääkkeille ja jouduin tiputukseen yhdestä tabletista, jonka sain migreenikohtaukseen. Mutta ihmettelen, että miksi ylipäätään huumeita pitää sekoittaa yleisiin kipulääkkeisiin? Huumeita, joihin ihmiset koukuttuvat todella nopeasti.

      Poista