TJ Klune: Taivaansinisen meren tuolla puolen

 

Noustessaan lautalta saarelle ensi kerran vuosikymmeniin Arthur Parnassus uskoi roihahtavansa liekkeihin siinä paikassa. Niin ei käynyt, mutta läheltä piti: hänen sisällään palava tuli tuntui kirkkaammalta kuin vuosikausiin. Häntä halutti purskahtaa ulos nahoistaan ja levittää siipensä, nousta taivaalle ja tuntea höyhenissään tuttu suolantuoksuinen tuuli.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan TJ Klunen fantasiaromaani Taivaansinisen meren tuolla puolen jatkoi  Marsyasin saaren orpokodin tarinaa. Orpokotia johti Arthur Parnassus, joka oli fenix-lintu. Hänen puolisonsa oli Linus Baker, joka ensimmäisessä kirjassa Talo taivaansinisellä merellä toimi Maagisen Huolenpito-Osaston sosiaalityöntekijänä. Linus matkasi tarkastamaan Marsyasin saaren orpokotia ja rakastui Arthuriin ja kuuteen lapseen, jotka asuivat saarella - maahinen, ihmissylikoira, metsänhenki, traakki, tunnistamaton vihreä otus ja antikristus.

"Lapsena altistuin väkivallalle Maagisen Nuorison Huolenpito-Osaston työntekijän käsissä. Kyse ei ollut pelkästään ruumiillisesta väkivallasta..."

Arthur Matkasi Linuksen kanssa kuultavaksi, jotta tiedettäisiin, miten lapsia oli kohdeltu kyseisissä orpokodeissa ympäri maan. Kyseessä oli lapset ja nuoret, jotka olivat maagisia. Heidät haluttiin erottaa muista, rekisteröidä eivätkä he olleet tervetulleita tavallisten ihmisten pariin. Arthur ja Linus halusivat siihen muutoksen. Siksi Arthur suostui kuultavaksi julkisesti kokemuksistaan. Hän toivoi muutosta, mutta edessä oli pahempia vaikeuksia ja ongelmia. 

"Minä näen teidät sellaisina kuin olette. Te olette hallitsemattomasti leviävä tulehdus, joka tahraa niiden sydämet ja mielet, joista te väitätte välittävänne, ja täyttää heidän päänsä naurettavilla pötypuheilla..."

Valitettavasti saarelle tuli jälleen tarkastaja, joka haki vain vikoja kaikesta ja kaikista. Hänen oli tarkoitus kirjoittaa raportti, jonka avulla orpokodin lapset olisi sijoitettu muualle, ja yhtä heistä olisi käytetty erään vallanhimoisen henkilön omiin tarkoitusperiin. Lapsilla oli yliluonnollisia voimia, ja noita voimia kyseinen henkilö himoitsi itselleen.

TJ Klune on omistanut kirjansa transyhteisölle kaikkialle maailmassa. Minä näen teidät, minä kuulen teidät, minä rakastan teitä. Tämä tarina on tarkoitettu teille.

Taivaansinisen meren tuolla puolen tarinasta nousi tärkeitä teemoja esille mm. sijaisvanhemmuus ja sijaishuolto sekä lasten ja nuorten ikävät kokemukset sijaishuollossa. Kirjasta nousi myös ensimmäisen kirjan tapaan esille ennakkoluulot, erilaisuus ja niiden hyväksyminen. Kirja on upeasti kirjoitettu fantasiatarina, jota ennen suosittelen lukemaan ensimmäisen kirjan Talo taivaansinisellä merellä. 

TJ Klunen kiehtova fantasiakirja Taivaansinisen meren tuolla puolen jatkoi taianomaista Marsyasin orpokodin ja sen asukkaiden tarinaa.

 

TJ Klune, Taivaansinisen meren tuolla puolen *****

Suom. Mika Kivimäki *****

Karisto 2025

s. 482

Somewhere Beyond the Sea 2024

Fantasia

Queer