U. M. Susimetsä: Hämeen linnan varjossa #naistenviikko

 

Häme, syyskuu 1614

Syksyllä mikkelinpäivän aikoihin, silloin lapsen oli määrä syntyä. Yhdeksisen kuukautta Tuomaanpäivästä, niin Kerttuli oli laskeskellut. Silti hän jähmettyi aloilleen, kun ensimmäinen kivun aalto vihlaisi vatsanpohjaa.

Ulla ja Marko Susimetsän Hämeen linnan varjossa jatkoi kiinnostavalla tavalla historiallista Hämeen linna-kirjasarjaa. Sarja kertoo nuoren Kerttulin elämästä. Kerttuli oli menettänyt perheensä eräässä väkivaltaisessa hyökkäyksessä, ja teki töitä fatabuuripiikana Hämeen linnassa. Hän oli piilotellut raskauttaan, mutta lopulta raskaus tuli ilmi. Lapsen isä oli lähtenyt Ruotsin puolelle, ja Kerttuli oli jäänyt yksin selviytymään lapsensa kanssa. 1600-luku oli ikävää aikaa yksinäisille äideille, jos heillä ei ollut perheensä turvaa. Kerttulia odotti häväistys ja karkoitus Hämeen linnasta.

"Naista ja lasta täytyisi nyt pitää visusti silmällä", Helga Hampaaton sanoi asetellessaan peitettä paremmin lavitsan jalkopäässä. "Ovat raukat, alttiina pahoille hengille ja kateille. Äiti on kirkottamatta, ja niin kauan kuin lasta ei ole ristitty, saattaa piru käydä tuomassa tilalle vaihdokkaan."

Kerttuli oli saanut lapsineen yllättävän turvapaikan, mutta sitä turvaa uhkasi koko ajan eräs kurja ja väkivaltainen rosvojoukko. Tuo joukko pääsi lopulta yllättämään Kerttulin, ja toisella kertaa vuorostaan hänen turvanaan toimineen henkilön. Kirjan sivuilta voit lukea lähemmin noista ikävistä tapahtumista. 

"Tämä on Christine de Pizanin jo 1400-luvun alussa kirjoittama Le Livre des Trois Vertus. Hän kirjoittaa, että mikäli tytöt kävisivät koulua ja heille opetettaisiin samoja asioita kuin pojille, he oppisivat täysin samalla tavalla ymmärtämään taiteita ja tieteitä."

"Toivon, jungfru Kirstin, että lainaatte tämän kirjan." 

Kerttulin lapsen isä, vapaaherra Karl Ulvhufud, oli paneutunut  kotikartanossaan Upsalassa rakuunakomppanian kokoamiseen ja kouluttamiseen nuoren kuninkaan, Kustaa II Aadolfin kehoituksesta. Edellisellä Venäjän sotamatkallaan, Karl oli tutustunut aatelisneito Kirstiniin, ja heistä oli tullut hyvät ystävät. Tosin Kirstin tunsi jo enemmän kuin ystävyyden tunteita Karlia kohtaan, vietettyään aikaa useamman kerran Karlin kartanolla. Karl ei voinut kuitenkaan unohtaa nuorta Kerttulia.

Uudelle sotamatkalle lähtiessään, Kirstin ja jopa kuningas kehoittivat Karlia noudattamaan sydämensä ääntä. Tapasivatko Kerttuli ja Karl vielä toisensa, sen voit lukea kirjan sivuilta. Vai oliko sydämet jo valloitettu toisaalle?

U. M. Susimetsän Hämeen linnan varjossa  vei 1600-luvun väkivaltaisiin sotiin, sekä rakkauden ja vanhojen parantavien loitsujen maailmaan.

U. M. Susimetsä, Hämeen linnan varjossa

Karisto 2026

s. 440 + Jälkisanat ja kiitokset

Historiallinen viihderomaani

Hämeen linna-sarjan 2. osa

1614-1615

 

U.M. Susimetsä: Hämeen linnan Kerttuli 

 

Nimpparionnea Tiinat, Kirsit, Kirstit ja Kristiinat  💝

 

 Yöpöydän kirjat-blogin Niinalle kiitokset haasteesta.