Kuollut kulma on
norjalaisen Anne Holtin viides Inger Johanne Vik-dekkari. Kirjojen matkassa
päähenkilön vanhin tytär, Kristiane on kasvanut 17-vuotiaaksi teinitytöksi ja
nuorimmainen Ragnhild on jo 12-vuotias. Inger on naimisissa nuoremman tyttären
isän, Yngvarin, kanssa. Yngvar on jo viidenkymmenen ja Inger 43-vuotias ja
molempien mielestä lapsiluku oli täynnä, mutta kohtalolla oli sormensa pelissä
ja Ingerin oli ostettava tarinan kuluessa raskaustesti.
Norjassa oli helteinen kesäpäivä ja Inger meni auttamaan
lukioaikaisia ystäviään kesäjuhlien järjestämisessä. Hänellä oli aikaa, sillä
molemmat lapset olivat vanhemman tyttären isän kanssa Ranskassa. Päästyään
perille Ellenin ja Jonin luokse, Inger kohtasi järkyttävän näyn, Ellenin
sylissä makasi heidän poikansa Sander kuolleena. Keskellä olohuonetta oli korkeat
tikkaat ja vanhemmat antoivat olettaa, että Sander oli pudonnut niiltä.
Kuolinsyy tuki vanhempien väitettä, mutta vastavalmistunut poliisi ja Inger
olivat eri mieltä asiasta. Tapaus vaati tutkimista, vaikka koko Norjaa
järisyttänyt terroriteko oli tapahtunut samalla hetkellä, eikä Sanderin
kuoleman tutkimiseen olisi ollut aikaa hetkeäkään.
- Hallintokortteli oli
vasta esimakua, hän sanoi hiljaa. – Huomisesta tulee paljon pahempi. Silloin
tuodaan Utøyan uhrit. Haluan, että me kaikki keskitymme sataprosenttisesti
siihen valtavaan urakkaan, joka meillä on edessämme. Hoida poika pois tieltä
mahdollisimman nopsasti.
Anne Holtin kirja kertoi perheväkivallan uhrista. Kumpi
vanhemmista oli syyllinen, se selvisi vasta kirjan lopussa. Perheväkivalta on
järkyttävää, ja silloin kun lapsi on uhrina, tarinassa voi käydä, kuten Kuolleessa kulmassa kävi, ihmiset
sulkivat väkivallalta silmänsä. Hyvässä perheessä ei tapahdu lasten pahoinpitelyä,
vaikka lapsi on jatkuvasti mustelmilla, hänellä on palovammoja tai murtumia.
Lastensuojeluilmoitukset painetaan villaisella. Läheiset ummistavat silmänsä.
Jos vanhemmille uskaltaa mainita huolensa, välit laitetaan poikki. Näin
lapselle voi tehdä mitä haluaa. Näin kirjan Sanderille tehtiin ja hän kuoli.
Päähenkilön, Inger Johanne Vikin tehtävä oli selvittää, kumpi vanhemmista tappoi
Sanderin.
Anne Holtin kirja oli muistokirjoitus Osloa ravistelleelle
pommi-iskulle ja Utøyalla tapahtuneelle väkivallanteolle, jota koko maapallon
ihmiset surivat. Holt rinnasti kaksi väkivallantekoa rinnakkain ja toi esille
sen, että ei unohdeta lapsia, ei edes sitä yhtä. Joskus rakkaus voi muuttua
vihaksi ja väkivallaksi. Kirjaa lukiessa tuli mieleen, että miksi tälle väkivallan
tekijälle ei haettu ja annettu apua, ettei julmuus olisi päässyt kasaantumaan
pienen lapsen päälle. Kirjailija halusi tuoda esille lapsiin kohdistuvan perheväkivallan, joka järkyttää jokaista lukijaa.
Kirjan loppu oli kauhea. Se oli järkyttävin loppu, mitä olen
lukenut pitkään aikaan. *****
Anne Holt, Kuollut
kulma
Inger Johanne Vik-dekkari
suom. Outi Menna
Skyggedød 2012
Gummerus 2013
s. 286
Onko tämä sellainen kirja, että pystyisi lukemaan vaikka ei ole aiempiin Inger Johanne Vik-dekkareihin koskenut? Kuulostaisi kiinnostavalta.
VastaaPoistaKyllä tämän voi lukea ihan itsenäisenä jännityskirjana. Holt osaa asiansa eli hänen dekkarinsa ovat todella kantaaottavia ja ajassa mukana. Tosi kiinnostava kirja jota suosittelen.
PoistaKiitos postauksesta, Mai:)
VastaaPoistaNäköjään kaikki on mahdollista...
Ihanaa lauantai-iltaa sinulle.♥
Kiitos Aili Mummo, kaikki on mahdollista. Onneksi tämä kirja oli fiktiota, mutta siinä puhuttiin myös niistä kauheista teoista, mitä yksi mies teki.
PoistaFakta ja fiktio samassa dekkarissa.
Leppoisaa Loppiaisen aikaa toivotan täältä Oulusta. Meillä on takana jännittävä Inarin reissu, koettiin mm. porokolari.
Tämä oli paras Holt ikinä! Pakko lukea tämä uudestaan ja pian.
VastaaPoistaLeena, minä en toivu ikinä tuosta kirjan lopusta. En ymmärrä miksi Holt kirjoitti noin julman lopun kirjalle :´(
Poista