Herman Koch: Naapuri

Alkajaisiksi haluan kertoa teille, että minulla menee jo paremmin. Kerron tämän, koska todennäköisesti ette tiedä, että minulla on joskus mennyt huonomminkin. Paljon huonommin jopa, mutta siihen palaan myöhemmin.

Hollantilainen Herman Koch kirjoittaa kirjoja, jotka ahdistavat, sillä hän kirjoittaa aiheista, jotka ovat kieltämättä etovia. Ensimmäinen Kochin suomennos Illallinen kuvasi aivan tavallista illallista ravintolassa kahden veljeksen ja heidän vaimojensa kesken. Illallisilla oli aikomus keskustella ongelmista, joita perheiden pojat olivat tehneet. Illallisen aikana käsiteltiin monta muutakin ongelmaa, jopa lastenkasvatusta ja mielenterveysongelmia sekä parisuhteen ongelmia. Toinen suomennos Lääkäri käsitteli lääkärin omavaltaista potilaan hoitamista. Lisäksi aiheeseen oli sisällytetty myös pedofiliaa ja raiskauksia. Koch ei pelkää tarttua ikäviin aiheisiin kiinni kirjailijan vapaudella. Uusimmassa suomennoksessa Naapuri, Koch käy läpi jopa toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia Hollannissa, kun toiset taistelivat natsien rinnalla ja toiset vastarintaliikkeissä ja suurin osa antoi kaiken vain tapahtua. Naapurin pääaihe on kuitenkin erään kirjailijan kirjoittama kirja. On olemassa henkilöitä, jotka tietävät kirjan olevan vääryys henkilöitä kohtaan, jotka ovat kirjassa syytettyinä rikoksesta. Yksi henkilöistä asuu kirjailijan asunnon yläpuolella, naapuri.

Ihmiset lukevat kirjan ja keksivät siihen kasvot. Sitten he menevät katsomaan kirjasta tehtyä elokuvaa, ja näyttelijän kasvot valkokankaalla tuhoavat heidän keksimänsä kasvot.

Minun kohdallani ei kuitenkaan käynyt niin. Sekä kirjassa että elokuvassa näin koko ajan samat kasvot.

Omat kasvoni.

Kirjailija oli kirjoittanut erään lukion opettajan kuolemasta kertovan kirjan ja syytti kirjassa kahta nuorta, tyttöä ja poikaa. Opettajalla oli ollut pikainen suhde tytön kanssa. Tässä tuli ensimmäinen Kochin kaivama iljettävyys esille, aihe nuoria tyttöjä jahtaavat miehet, josta Koch kertoo painavan sanansa kirjan sivulla. Myös vanhat kirjailijat, jotka patsastelevat nuorten naisten vierellä, saavat oman osansa Kochin terävästä kritiikistä. Naapurin iäkäs kirjailija oli nimittäin naimisissa kymmeniä vuosia nuoremman naisen kanssa.

Muut vanhat ukot eivät olleet yhtä röyhkeitä, mutta he kaikki tuijottivat. He katsoivat silloin kun luulivat ettei hän huomaisi. C:n osterisilmät hakeutuivat mieluiten hänen pakaroilleen, matkakirjailija D:n katseen hän tunsi jossain vasemman korvansa tietämillä ikään kuin tämä olisi halunnut näykätä punaviinin sinisiksi värjäämät koiranhuulensa kiinni hänen korvalehteensä, näpertää kielenkärjellään hänen korvakorunsa irti ja nielaista sen.

Herman Koch kirjoitti yhdelle kirjan päähenkilöistä oman etunimensä Herman. Minusta oli edellisessä lukemassani kirjassa outoa, Javier Maríasin Rakastumisia, että yhdellä päähenkilöistä oli kirjailijan nimi. Tämä oman nimen käyttämisen henkilökategoriassa olen vasta nyt huomannut ja pannut merkille. En tiedä kuvaako se sitä, että kirjailija haluaisi olla juuri se kirjan henkilöistä ja tuntee jotain yhteenkuuluvuutta kyseisen henkilön kanssa. Maailmahan on nimiä täynnä, miksi käyttää omaa nimeään, minusta se on omituista. Ehkä jokainen haastattelija kysyy juuri tuon, että miksi käytit omaa nimeäsi? Kirjassahan ruoditaan myös haastattelijoita ja valokuvaajia, joiden kanssa kirjailijat joutuvat pakostakin tekemisiin. Kirjailijan työ sinänsä tulee kirjassa kritisoitua aika selkeästi. Myös suhteet muiden kirjailijoiden kanssa, kateus, selkään puukottaminen ym. nostettiin esille. Kustannustoimittajatkin saivat oman osansa Kochilta.

 

Naapuri on mielestäni näistä kolmesta suomennoksesta paras ja tässä oli ehdottomasti loistava loppu. Olen ehkä tottunut jo Kochin kritisoivaan kirjoitustyyliin ja asiat, jotka hän nostaa pöydälle on syytä jonkun nostaakin pöydälle. Koch ei ole se kissa, joka pysyttelee poissa, jotta hiiret voivat tanssia pöydillä. Koch on se kissa, joka pitää huolen siitä, että hiiret noukitaan yksitellen, esitellään ne, leikitellään hieman ja kissojen tapaan viedään hiiri joko tarjolle perheenjäsenille tai sitten nautitaan hiljaisuudessa. *****

Herman Koch, Naapuri
suom. Sanna van Leeuwen
Siltala 2015
s. 516
Geachte Heer M. 2014

Koch Herman: Illallinen
Koch Herman: Lääkäri

Leena Lumin bloggaus