Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia

Jessin isoäiti oli usein tokaissut, että onnellisen elämän salaisuus oli lyhyt muisti. Myönnettäköön, että se oli ennen kuin hän dementoitui ja unohti missä asui, mutta Jess ymmärsi, mitä hän oli tarkoittanut.

Ensimmäinen lainattu lause lontoolaisen lempparikirjailijani Jojo Moyesin uudesta kirjasta Parillisia ja parittomia on oikein filosofinen lause ja se tulee kirjassa esille monta kertaa ja tavalla jos toisella. Kyse on luottamuksesta  ja asioiden jakamisesta parisuhteessa. Ei nyt joka asiaa tarvitse kertoa, mutta jos parisuhteessa ei kerrota tärkeistä asioista, voi olla että parillinen muuttuu pian parittomaksi. Päähenkilö yksinhuoltaja Jess yritti kaapia pennosia kahdesta työpaikasta, sillä mies oli lähtenyt muutama vuosi takaperin takaisin äitinsä luokse, ja esitti masentunutta ja rahatonta. Äitinsä oli tietysti juonessa mukana, viis lapsenlapsista. Jessillä oli hyvä sydän, sillä hän elätti myös murrosikäisen poikapuolensa, mutta sitten alkoi eteen tulla asioita, jotka vaativat kovempia otteita elämässä. Oli otettava apua sieltä mistä sen sai ja se joku sattui olemaan raivostuttava rikas mies, jonka asuntoa Jess siivosi.

"Ai että haaveilinko jo pienenä siivoojan urasta?" Jess kohotti kulmiaan kuin tarkastaakseen, oliko Ed tosissaan. "No en. Tahdoin ammattisukeltajaksi. Mutta sitten sain Tanzen enkä löytänyt mistään kelluvia lastenvaunuja."

Jess siivosi ja tarjoili työkseen. Lisäksi hän teki korjaustöitä. Hänellä oli tyttö ja ex-miehen jättämä murrosikäinen poika ja iso koira. Ja Ed oli hyvin menestynyt ohjelmistosuunnittelija, jota naiset käyttivät hyväkseen. Snobi. Työ oli numero yksi. Ei pitänyt juurikaan yhteyksiä vanhempiinsa eikä siskoonsa. Ja sitten päästäkseen eroon ärsyttävästä naisystävästä, hän teki virheen, oikean emämunauksen. Tavatessaan Jessin Ed yritti turruttaa päänsä alkoholilla joka päivä, ja unohtaa. Ei kuulosta kovin romanttiselta, vai mitä. 

Näistä keitoksista Jojo Moyes kirjoitti kuitenkin huikean hyvän rakkaustarinan Parillisia ja parittomia, jossa ei tulla toimeen keskenään, riidellään, ihastutaan, rakastutaan, erotaan ym. tarinan, jota lukiessa kyyneleet virtasivat kuin putoukset poskillani. Ja miksiköhän, no siksi, että minäkin olen ollut yksinhuoltaja ja raapinut pennosia, tehnyt kahta työvuoroa peräkkäin ja viikossa oli yleensä vain yksi vapaapäivä, toisinaan ei sitäkään. Ex-mies kun kuvitteli, että hän ei maksa elatusmaksuja, koska kukaan muukaan ei maksa, joten töitä oli tehtävä. Eikä tavannut lapsiaan. Kiitos Jojo Moyes, että kirjoitit minulle ja monelle muulle rakkaustarinan. Sillä minäkin kohtasin lopulta sen elämäni rakkauden. 

Ennen asioiden selviämistä, oli monta ongelmaa selvitettävänä. Yksi niistä oli matematiikkakilpailut Skotlannissa, johon Jessin tytön oli päästävä, sillä kilpailupalkinto oli niin iso, että sillä olisi maksettu yksityiskoulun vuosimaksu. Ja kuskiksi matkalle lupautui se hienosteleva snobi, jonka asuntoa Jess siivosi. Matkalla sitten tapahtui yhtä jos toista ja tavattiinpa lasten isoäiti ja isäkin, yllätys yllätys kaikille! Lue ihmeessä, jos kirja alkoi kiinnostaa. Jojo Moyes vei aikaisemmilla tarinoillaan sydämeni. Parillisia ja parittomia jatkaa näiden hulvattomien, mutta samalla rakastettavien rakkaustarinoiden linjaa. Tähtiä ja tähdenlentoja tarinan seurassa jokaiselle lukijalle.

Tai - kuten selitän asian äidille - joskus ei ole muuta neuvoa kuin jatkaa sinnikkäästi.

Jojo Moyes, Parillisia ja parittomia *****
suom. Heli Naski
Gummerus 2017
s. 479
The One Plus One 2014

Jojo Moyes: Jos olisit tässä
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Jojo Moyes: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä

Osallistun kirjalla Arca Fabulorum - Tarina-arkun Kira Niian Best Friends Forever eli BFF-haasteeseen, joka päättyy ystävänpäivänä.