Parisänkymme vieressä olevan pinnatuolin päällä on messinkinen kynttilänjalka. Ensin en reagoi siihen mitenkään. Nostan kynttilänjalan tuolilta viedäkseni sen sinne minne se kuuluu eli alakerran ruokapöydälle. Aivoni alkavat raksuttaa vasta kun tunnen painavan esineen kädessäni. Miksi kynttilänjalka oli sängyn vieressä? Onpa omituista.
Ruotsalaisen kirjailijan Martina Haagin Olin niin varma meistä kertoo pariskunnan erotarinan. Tarina on kerrottu naisen, Petran, näkökulmasta, sillä mies on jo poistunut kuvioista, ensin henkisesti, sitten fyysisesti. Välille jäi vain petos, valheet ja suru. Suru, josta Petra yritti päästä irti kaukana pohjoisessa erämaamökin vahtina. Hän halusi rauhaa saadakseen kirjoitettua jotakin, sillä kaikenkattava suruprosessi oli vienyt halun kirjoittaa, ja hänen ja lasten elinkeino riippui kirjoittamisesta. Kirja kerrotaan kahdessa tasossa, ennen eroa ja erämaamökillä.
Pitkä eroprosessi, johon kuuluu toisen osapuolen pettäminen, on julmaa puuhaa. Lisäksi, jos pettäjä on sitä mieltä, että kaikki on vaimon syytä, ettei avioliitto toimi, samalla kun itse viettää suuren osan ajasta uuden rakkaan kanssa, niin mitä siihen voi sanoa tai tehdä. Pariskunta kävi terapiassa, mutta siitä ei ollut apua, ei tietenkään, kun kuvioissa on toinen nainen. Voin kuvitella tämän eron koskettavan lujasti. Siinä vaiheessa, kun todella alkaa epäillä toista ja kysellä onko hänellä joku toinen, mutta ei saa vastauksia, niin alkaa käyttäytyä omituisesti, niin Petrakin teki. Samalla täytyy lapsille esittää, että kaikki on kunnossa, ettei lapset kärsi. Olen itse kokenut kaiken tämän ja voin sanoa, että eroprosessi vei mielentilan todella syvälle, en olisi halunnut nousta sängystä ylös. Valitettavasti joka toinen avioliitto päättyy eroon ja siihen lisätään avoerot ja seurusteluerot ym. Ero ei ole koskaan helppo ja lapset kärsivät aina, vaikka kuinka hyvin heitä suojelee.
Miksi kirjoittaa ja lukea erokirjoja, siinäpä hyvä kysymys. Mielestäni se puhdistaa ajatuksia ja tunnelukkoja, kun lukee erilaisista eroista. Tämä kirja antaa lisäksi yhden hyvän ohjeen, miten päästä pahimman surun ohi. Kirjan päähenkilö pestautui siis kauas erämaahan mökkivahdiksi ja samalla tutustui vaeltajiin, jotka yöpyivät mökissä ja oppi itsekin rakastamaan puhdasta erämaata ja lumoutui sen kauneudesta. Kirjaan on liitetty myös vanha tarina erämaalampeen hukkuneesta naisesta. Petra oppi selviytymään luonnon armoilla ja palasi takaisin ns. sivistyksen pariin vahvempana kuin mennessä erämaamökille. Palatessa hänellä oli valmiina käsikirjoitus avioeroprosessista. Martina Haag on itse eronnut vuonna 2014, joten kirjaa voi pitää hänen omana surutyöprosessina, vaikka kirja ei kerro hänestä ja on fiktiota. Tunteille ja tuntemuksille sekä olotilan kuvauksille on vankka kokemuspohja. Kirjan luontokuvaukset ovat hyvin aidon oloisia.
Minulla on ikävä elämäämme sellaisena kuin se oli. Minulla on ikävä kaikkea.
Martina Haag, Olin niin varma meistä ***
suom. Riie Heikkilä
Atena 2017
s. 212
Det är något som inte stämmer 2015
Arvostelukirja
Osallistun kirjalla Arca Fabulorum - Tarina-arkun Kira Niian Best Friends Forever eli BFF-haasteeseen, joka päättyy ystävänpäivänä.
Tämä vaikuttaa kyllä kiinnostavalta. Jonkinlainen selviytymistarina varmaan tämäkin, ja se, miten ihmiset erilaisista tilanteista selviävät, on kiinnostavaa.
VastaaPoistaEhkä tämä kirja toi liikaa omia muistoja mieleen ja liikaa sitä mikä itsestä tuli eroprosessin aikana. Onneksi siitä on jo aikaa, mutta sanoisin, että meidän tapauksessa aika ei ole kullannut muistoja, ei edes hionut kulmia pois.
PoistaOma selviämisprosessi oli selkeästi vain yksinomaan pakko selvitä ja oman isän tuki oli parasta mitä tiedän. R.I.P.
Minullakin on tuo kirja ja sinun malli on hyvä yhdistää sen luku Arca Fabulorum - Tarina-arkun Kira Niian Best Friends Forever eli BFF-haasteesee. Ystäväaiheessa minulla ei oikein välähdä. Olen lukenut aiheesta todella typeriä kirjoja. Aihe sinällään on ihana ja tiedän tosi hyviä kirjoja siihen. Ja kaiken huipuksi olen merkinnyt kirjan julkaisun myöhemmäksi, joten en ole uskaltanut edes lukea. Saatan olla katsonut väärin.
VastaaPoistaTämä kirja oli jo pari viikkoa sitten kirjakaupassa myynnissä, joten se julkaisupäivä taitaa olla vain kaiken varalta laitettu myöhäisemmäksi. Et ole katsonut väärin.
PoistaYstäväaiheita löytyy joka puolelta ja teemaa voi katsella eri tavalla. ystävyys voi olla myös petollista, kuten tässä kirjassa.
Mai, en lukenut tekstiäsi, sillä olen lukenut kirjan heti kun sen sain, mutta mukana oli saate, että 'julkaistavissa 23.2.' Siis luulin, että kirjalla on embargo....
VastaaPoistaMinusta tuo embargo (?) on kummallinen, kun kirja on ollut jo ainakin kaksi viikkoa myynnissä kirjakaupoissa. Eikö se silloin ole julkaistu, jos se on myynnissä?
PoistaMai, ihan tosi?! Kirjan mukana tuli se lehdistötiedote 18.1., että 'vapaasti julkaistavissa 23.2.' OK, sitten minäkin, tosin tunnelma on vasta päässäni, mutta olkoon sitten. Kiitos<3 Palaan lukemaan, kun saan tekstini ulos...
PoistaVoisivathan ne lähettää kirjat myöhemmin, niin ei tule tällaisia ihmettelyjä. Jos ostaisin kirjan kirjakaupasta, niin kukaan ei kieltäisi minua bloggaamasta siitä. Jotenkin nuo arvostelukirjat ahdistavat liikaa omaa lukemista ja lukuvapautta.
PoistaMai, olen täysin samaa mieltä!
Poista<3
Olin vähän aikaa sitten yhteydessä Atenaan ja he toivovat että tuota julkaisupäivää joka saatekirjeessä oli, noudatettaisiin. Olen itsekin lukenut tämän ja kirja odottaa bloggausta.
PoistaTai jos olisin lukenut kirjan ruotsin kielisenä niin olisin voinut blogata sen jo vuosi sitten.
PoistaBloggaajat lukevat enkunkielisiä kirjoja ja bloggaavat niistä vuosia aiemmin, ennen kuin ne tulevat suomeksi.
Tuskinpa tällainen mainonta haittaa ainakaan kirjailijaa.
Mai, tämä on vahvaa ennakkomainontaa!
PoistaTämä on loistava kuvaus menetyksestä<3
Kiitos Leena <3
PoistaVoi meitä menettäneitä, mutta myös rakkauden kokeneita. Rakkautta on niin monenlaista, aina ei aurinko paista risukasaan <3
Voi kuinka paljaasti Haag erostaan kirjoittaa! Oli pakko googlata hänet, hänen exänsä ja exän uusi. Se petollinen nainen, räyh!
VastaaPoistaAnnikka, minusta se mies oli petollinen, räyh! Kirjailijalla on neljä lasta, joten kyllä siinä saa ahkerasti naputella näppäimistöä, että saa ruokittua viisi henkeä plus kaikki muu päälle. Minulla oli kolme lasta ja tein vapaapäivätkin töitä ja toiisinaan viikonloppuisin 12 tunnin päiviä. Nyt kun ajattelen, niin olinpas minä aika tyhmä. Lapsille ei jäänyt aikaa.
PoistaAnnika ja Mai, minä syytän sekä miestä että toista naista! Olen likeltä seurannut niin suurta eroa 30 avioliittovuoden jälkeen (emme me: Meillä on eläköön se toinen ja viimeinen kierros!), että ihmettelen voiko ihan kunnon miehen, 3 teini-ikäisen miehen aivot valua housuihin, kun vastaan tulee 10 vuotta nuorempi nainen, jossa ei mitään erityistä hohtoa, vain kolme noin 10 vuotiasta tenavaa. Siitä tulikin elämää suurempi draama ja tietysti jätetylle valtava tragedia, sillä kaikkea muuta tämä upea vaimo oli voinut kuvitella, mutta ei ikinä että heille tulisi ero! Ja miten tuo liero nainen kehtasi koskea toisen omaan! Sanotaan, että kolmas ei pääse väliin, jos avioliitto on kunnossa, mutta jos miehen aivot ovat vaikka työstressin takia housuissa ja siihen tulee TYRKKY, on helppo arvata mitä tapahtuu...Ei mitään rotia enää tässä elämässä, kukaan ei välitä mistään mitään. Tämä kirja on hurjan totta, sattuu ja tuntuu!
PoistaIhana Leena, tietysti siinä ovat syytettyinä sekä mies että se uusi ällötys...
PoistaNäitä tosielämän tarinoita on pilvin pimein. Eron jälkeen veljeni kysyi minulta, että eikö sitä uutta miestä ole löytynyt, niin sanoin, että löytyis, mutta ne ovat kaikki varattuja. Joka bilereissulta olisi lähtenyt matkaan ukkomiehiä, ei kelvanneet. Onneksi sitten löytyi oma rakas, joka ei ollut varattu.
Ihana tuo aivot housuissa -sanonta.
Kiitos lukuvinkistä Mai; Haagin kirja olisi mennyt minulta ihan ohi ilman bloggaustasi! Ja halaus sinulle sen johdosta, mitä olet joutunut kokemaan kirjan aihepiiriin liittyen ❤️ Olet ollut todella urhea nainen ja äiti!
VastaaPoistaAndersista tulee todella ikävä kuva, vaikka tapahtumat toki kerrotaan vain Petran näkökulmasta. Me ihmiset olemme toki heikkoja ja erehtyväisiä, mutta tuollainen pitkäaikainen petos ja ilkeys... :/ Onneksi kirja on selviytymistarina ja Petra osaa päästää irti vihasta ja vaihtaa sen sääliin: Anders joutuu elämään koko ikänsä petollisuutensa ja itsekkyytensä kanssa, mutta Petra voi jatkaa elämäänsä omilla jaloillaan ja leuka pystyssä.
Kiitos Maria ❤️
PoistaHyvä kun sait hyvän kirjavinkin. Kyllähän minä ymmärrän ihmisten erehtyväisyyden ja heikkouden. Rakkaus on vain niin armoton lyömäase toista osapuolta kohtaan.
Onneksi erosta on jo aikaa ja välit pysyivät hyvinä. Monestihan välit katkeavat sukuun, mutta voin sanoa, että minulla on ollut vain yksi anoppi ja hän on ihana edelleen. Soittelemme ja nauraa kikattelemme elämälle. Ja sitäpaitsi hän ystävystyi myös uuden mieheni kanssa.