torstai 14. marraskuuta 2019

Sofie Sarenbrant: Osasto 73



Kylmät väreet kulkevat Emman selkäpiitä pitkin, kun hän ymmärtää, mitä on menettämässä. Hän yrittää nousta ja juosta naisen perään, mutta ruumis ei tottele. Se kieltäytyy noudattamasta hänen käskyjään.  Emma ei edes ole varma, onko hänellä ruumista lainkaan. Sen paremmin käsiä kuin jalkojakaan ei voi liikuttaa. Hänet on nähtävästi sidottu sänkyyn.

Ruotsalaisen Sofie Sarenbrantin dekkari Osasto 73 jatkaa rikostarkastaja Emma Sköld-sarjaa. Emmalle sattui ratsastusonnettomuus, josta hän heräsi sairaalan teho-osastolla. Alkoi nopea toipuminen, ja siirtyminen osastolle 73, mutta ei hän ehtinyt olla siellä kauan aikaa.

Sarjan ensimmäisessä dekkarissa Avoimet ovet Emma huomasi odottavansa lasta. Osasto 73:ssa Emma on pienen vauvan äiti, mutta kukahan hoitaa vauvaa, kun Emma on sairaalassa ja vauvan isä töissä? Kukaan ei kerro sitä Emmalle. Herätessään hänen ensimmäinen sanansa oli vauvansa nimi. Ensimmäisessä dekkarissa olin huolissani Emman miessuhteista, ja huolet jatkuivat myös tässäkin kirjassa. Sarenbrant on hyvin hoksannut  aihepiirinsä perheen lähipiiristä, ja murhaajakin löytyy aika läheltä. Kirjassa liikutaan hyvin pienessä piirissä, sairaalassa, Emman kodissa, poliisilaitoksella jne., mutta meno oli jännittävä, ja tosiaankin suorastaan ahmin tämän dekkarin. Sarenbrant on älykkäiden rikosjuonien keksijä.

Emma yrittää hillitä orastavaa paniikkiaan. Mitä oikein on tapahtunut? Missä on hänen pieni Ineksensä, hänen vauvansa? Hän katsoo uudelleen tyttöä ja ymmärtää, että sen on oltava hänen tyttärensä, vaikka näyttääkin ihan vieraalta. Kuinka pitkään hän on oikein maannut täällä?

Dekkarin loppu on oikein mestarillisesti juonittu. Voisin kyllä veikata, että Emmalla on onnea matkassa, ja kaikki käy hyvin. Seuraava sarjan osa, nimeltään Kerjäläinen, ilmestyy keväällä, joten Osasto 73:n loppujuoni selviää sitten. Tykkään näistä koukuttavista loppujuonista, jotka jatkuvat seuraavaan dekkariin. Emma Sköld on nuori ja energinen rikostarkastaja, josta pidän kovasti. Hänen siskonsa ja koko perheensä ovat aktiivisia kirjan henkilöitä. Samoin hänen työkaverinsa Nyllet. Nyllet oli itse asiassa ainoa, joka otti tosissaan Emman väitteet, että hänen ratsastusonnettomuutensa oli tahallinen teko. Uskokaa pois, että tämä dekkari on juonien mestarin kirjoittama!

Emma jää seisomaan ulkopuolelle käsittämättä mitään. Kun ovi sulkeutuu hänen nenänsä edessä, hän huomaa, että postiluukun nimikilvestä puuttuu yksi nimi. Hänen nimensä.

Sofie Sarenbrant, Osasto 73
Suom. Annamari Typpö
Wsoy 2019
s. 393
Avdelning 73
dekkari

9 kommenttia:

  1. Tässä taas yksi minulle tuntematon dekkaristi. Jos haluaisi pysyä kärryillä kaikista dekkareista, ei kai saisi muuta lukeakaan? Hyvä tietää, että Sarenbrantin dekkareissa jännitystä riittää ja kerronta on mestarillista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä innoissani näistä Sarenbrantin dekkareista. Kirjat liittyvät tiukasti nykyaikaan ja kertovat tarkasti perhedynamiikasta. Sisaruudesta, vanhemmuudesta, isä-lapsisuhteesta jne. Hiukan erilainen ja hirmuisen jännittävä, mutta ei liian. Viihdyttävä ja koukuttava.
      Dekkarit sopivat minulle, kun lukujumi vaivaa, sillä ne tyhjentävät sopivasti ajatukset. Voisin kyllä välillä lukea vain ja ainoastaan dekkareita, ehkä kesäaikaan, kun ei tule pimeä.

      Poista
  2. Sattuipas, Sofie Sarenbrant. Aloitin eilen hänen Avoimia ovia. Ihan uusi kirjailija minulle, mutta huomasin että kirjapalstoilla kovin kehuttu. Olen ainakin näin alkuun aivan ihastunut. Ilmeisesti kaikkia kirjoja ei ole suomennettu, se on kyllä harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen myöhäisherännyt tämän dekkarisarjan kanssa, sillä luin Avoimet ovet lokakuussa ja innostuin heti varaamaan lisää. Kerjäläinenkin on jo ilmestynyt. Tämä Osasto 73 oli vielä pari astetta jännittävämpi kuin Avoimet ovet.
      Lukuiloa :)

      Poista
  3. Minulla on tähän sarjaan vähän omituinen suhde, kun toisaalta pidän mutta toisaalta jokin sarjan osissa tuntuu lähes aina hermostuttavan. Kerjäläisen juuri kuuntelin, ja luulenpa, että sarjan parissa jatkan myös ensi vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailija on hyvä huijaamaan lukijaa. Tässäkin dekkarissa tuli hyvä huijaus. Uusia henkilöitä, jotka kenties tavataan Kerjäläisessä lähemmin. Tätä sarjaa on nyt ihan pakko seurata :)
      Kiva, että olet samojen rikosten jäljillä.

      Poista
  4. Luetut. net blogissa myönnetään, että tässä kirjassa jätetään gliffhangeriin kuten edellinen. Ja on r a i v o s t u t t a v a a! Luin avoimet ja tämän kirjan ihan perätysten. En tiedä mihinkä ihmeen imuun jouduinkaan, mutta ne vaan voinut lopettaa. Tämä ei ole mitenkään erikoisia tai erityisiä. No raakuuksia on paljon vähemmän kuin dekkareissa yleensä eikä niilläkään vähillä mässäillä.

    Tunnen tuleeni kuitenkin huijatuksi, kun en tiennyt gliffhangereistä etukäteen !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään niistä ja kirjassa on parasta koukuttava loppu. Minusta ne kuuluvat hyviin dekkareihin. Sarenbrantin dekkarisarja on todella hyvä.

      Poista
    2. Minulle ei ole sinun kärsivällisyyttäsi Mai :D

      Poista