perjantai 28. helmikuuta 2020

Tiina Katriina Tikkanen: Toinen silmä kiinni




Tiesin jo, ettei edellisestä illasta puhuttaisi, se lähes unohtuisi, kuten tietyillä asioilla oli tapana. Ja vasta paljon myöhemmin äiti kertoi, että oli istunut saunassa puukon kanssa ja sanonut isälle, että jos tulet askeleenkin lähemmäksi, tätä puukkoa käytetään tappamiseen.

Minttu eli rakastavassa parisuhteessa Urhon kanssa ja heillä oli kaksostytöt. Sitten hän sai aivoinfarktin, ja sen seurauksena lapsuuden unohduksissa olleet muistot nousivat pintaan täysin hallitsemattomina. Tiina Katriina Tikkasen esikoisteos Toinen silmä kiinni kertoi Mintun muistoista, jotka muuttuivat koko ajan synkemmiksi ja synkemmiksi. Olivatko idylliset kotiolot olleet näyttelemistä?

Koko lapsuuteni ajan, vuosi toisensa jälkeen odotin jotakin, en ihan tarkalleen tiennyt mitä. En tuntenut mitään tai sitten tunsin liikaa. Painoin veljen linkkuveitsen terän kirjoitusalustani läpi, kuvittelin alustan ranteeni ohueksi ihoksi. Jos olisin uskaltanut viiltää, veri olisi päässyt vapaaksi.

Mikä voi olla niin pahaa, että lapsi toivoo olevansa koko lapsuutensa ja nuoruutensa kuollut? Tiina Katriina Tikkanen kirjoittaa hyvin vakavasta aiheesta, aiheesta, joka koskettaa syvälle jokaista lukijaa. Sellaista ei saa tapahtua lapsille, mutta sitä tapahtuu valitettavasti. Siksi tämän kirjan aihe on tärkeä.

Mintun elämä muuttui aivoinfarktin jälkeen, sillä muistoja ei saanut takaisin pimentoon. Muistot laukaisivat uusia muistoja. Elämästä tuli vaikeaa, sillä hän ei pystynyt keskittymään töihin, eikä hoitamaan lapsia ja kotia, kun muistot vaanivat häntä. Minttua odotti pitkä psykoterapiahoito, sillä ahdistukseen ja paniikkeihin oli pakko hakea apua.

Tiina Katriina Tikkasen psykologinen esikoiskirja Toinen silmä kiinni avaa lukijalle ovet päähenkilön ahdistaville muistoille, joiden vuoksi hänen mielensä oli vaurioitunut lapsuudessa. Kirja on eräänlainen selviytymistarina kammottavista lapsuuden kokemuksista.

Tiina Katriina Tikkanen, Toinen silmä kiinni
Atena 2020
s. 193
Osaksi omaelämäkerrallinen teos

8 kommenttia:

  1. Luin postauksesi vain puolihuolimattomasti, koska minulla tämä odottaa lukemista. Putkahti tulla postilaatikkoon pari päivää sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli myös minulle postilaatikkoon. Hyvä esikoiskirja. Aihe on ikävä, mutta tällä kertaa pystyin lukemaan aiheesta. Aina en pysty.

      Mukavaa viikonloppua. Nautitaan auringosta :)

      Poista
  2. Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta, vaikkakin rankalta.

    Lukuiloa... ja ihanaa maaliskuuta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella rankka aihe. Kirja kertoo lapsuuden traumoista. Traumoista, jotka vaikuttavat koko loppuelämään. Hyvin todentuntuista tekstiä.

      Lukuiloa Sara ja yllätys yllätys, meillä on vihdoin lumi maassa tänä talvena. Aika piristävä näky :)

      Poista
  3. Järkyttävän hyvä ja tärkeä kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauhea miten rankka kirja ja miten kauheita lapsuuden kuvauksia tässä kirjassa onkaan. Tärkeä kirja!

      Poista
  4. Tää kiinnostaa. Oo seurannu ton Tiinan blogia pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kirjan aihepiiri on rankka, mutta kun olet seurannut blogia, tiedät mitä kirjassa on vastassa. Tärkeä aihepiiri, josta kirjoittaminen on varmasti ollut terapeuttista, mutta samalla aivan järkyttävää.

      Poista