Kun istun täällä, tunnen maan tuoksun. Kylmän ja kostean kiviseinän tuoksun. Se on samaan aikaan kolkko ja makea. Kiviseinien rakoihin on jähmettynyt pelon haju, joka on sama kuin mädäntyneen maan.
Jenna Kostetin Margaretan synti sijoittui kauas menneisyyteen. 1640-luvun Turussa elänyt nuori porvarisrouva Margareta Kitt odotti tuomionsa toimeenpanemista sellissä, joka sijaitsi maan alla. Hän oli tappanut miehensä. Naisia ei yleensä hirtetty, vaan yleensä pyöveli katkaisi miekalla heidän päänsä ja sen jälkeen heidät poltettiin. Margareta tiesi mikä häntä odotti, sillä hirttäjäiset ja teloitukset olivat kansan huvia, jota hän itsekin oli usein seurannut, sillä yleensä kaikki turkulaiset kokoontuivat seuraamaan vihatun pyövelin työtä.
Siinä sinä olet taas, hengästyneenä, läikät poskillasi ja silmiesi alla mustat renkaat aivan kuin olisit valvonut koko yön, tehnyt syntiä, juonut itsesi humalaan tai keittänyt teetä hullukaalista.
Margaretan vahtina toimi kaupunginpalvelija Jakob. Vei vangille ruokaa ja haki astiat pois. Siinä samalla hän kuunteli Margaretan yksinpuhelua ollen itse hiljaisena, sillä hän oli hiljainen mies. Hän oli myös kunnollinen aviomies vaimolleen Karinille, joka odotti lasta.
Olin kai väärässä, kun ajattelin, että Mårten oli syypää kaikkeen. Syyllisiä on enemmän, ja minun katkeruuteni kumpuaa siitä tiedosta, että he saavat elää ja minut poltetaan roviolla tuhkaksi.
Jenna Kostet on kirjoittanut kirjansa Margaretan synti 1600-luvulla oikeasti eläneestä Margareta Kittistä, jonka tarinan hän löysi Turun raadin pöytäkirjoista. Kirjan esilehdillä on kuva vanhasta Turun kartasta, mistä on hauska seurata kirjan tapahtumia. Takalehdillä on taas kuva vanhasta tekstistä, ehkäpä jopa Margaretan tarina 1600-luvun oikeudenkäynnistä.
He puhuvat liemistä, keitoista, yrttijuomasta ja vispikakusta. Minä pidän siitä versiosta, jossa on kyykäärme. Minua harmittaa, etten keksinyt sitä itse.
Jenna Kostetin Margaretan synti toi esille elävästi 1600-luvulla eläneen nuoren porvarisrouvan Margareta Kittin, joka teki poikkeuksellisen rikoksen, josta voi lukea vielä tänäkin päivänä historiallisista Turun raadin pöytäkirjoista.
Jenna Kostet, Margaretan synti
Aula & Co 2021
s. 283
Historiallinen teos
Kostetin kirja on ollut aika paljon esillä Instagramissa. Voisin itsekin tarttua tähän.
VastaaPoistaSuosittelen. Kirja on fiktiivinen, mutta taustalla on tosiaan oikea porvarisrouva, tosin nuori tyttönen.
PoistaKiva kuulla, että tykkäsit tästä. Minulla se on hyllyssä odottamassa, bloggarit sai tämän Turun Kirjamessuilla.
VastaaPoistaLainasin kirjan kirjastosta. Kävin kyllä Turun messuilla, mutta maksan itse osallistumiset. Bloggaaminen on paljon vapaampaa, kun ei ole sitoumuksia mihinkään suuntaan.
PoistaErittäin hyvä kirja. Tähän kirjaan tulee jatkoa eräästä toisesta kirjasta,joka on ilmestynyt nyt syksyllä, mutta siitä kerron myöhemmin.
No jopas tuntuu että nyt ilmestyy paljon tälläisiä kirjoja, jotka ainakin löyhästi perustuvat johonkin oikeaan ihmiseen ja hänen elämäänsä.
VastaaPoistaJenna Kostetilta luin hänen muistaakseni viimeksi ilmestyneen kirjansa, se jäi mieleen kauniina kirjana.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Tämä on tosi kiinnostava teos ja tarina olisi viihdyttävä ilman taustaakin. Tässä kirjassa on rosoa ja draamaa, josta pidän kovasti.
PoistaOnpa kiinnostavaa, kun tämä kertoo Turusta - ja tosiaan oikeasti eläneestä ihmisestä. Rankka kohtalo hänellä.
VastaaPoista