Mitätön oot mitoiltasi
Vaivainen niin varreltasi
Väkeä vanhaa silti aistin
Kaltaista Kalevan poikain.
Mikko Kamulan upea fantasiateos Pohjolan neito on viides osa huikean hienossa Metsän kansa-kirjasarjassa. Kirjasarja kertoo 1400-luvun loppupuolella Savossa asuvasta Juko Rautaparran perheestä.
Jukon lapsilla on kaikilla jotain hienoja ominaisuuksia ja taitoja. Vanhin poika Heiska on Pyhän Olavin linnassa nihtinä, joten hän on hyvä sotilastaidoissa. Hänelle ja Kullalle syntyi kirjan alussa vauva. Varpu on parantaja, joka meni töihin Hämeen linnaan. Varpu tuntee yrtit ja muut parantavat aineet ja osaa puhua maahisten kanssa. Perheen 16-vuotias Tenho on tietäjän opissa. Hänellä on voimia, joista hän ei ole itsekään aina tietoinen, mutta on kirjasarjan kirjoissa näyttänyt kykynsä ja taitonsa moneen kertaan. Tenhon ja samalla koko Kalevalan pahin vihollinen on Pohjolan emäntä eli Loviattar.
Tiedon tämän tarvitsemme
Suunnan suoran saadaksemme
Missä Torho Rautiainen
Takoja tuo taitavainen?
Seuraava pelastusoperaatio kautta seikkailu alkoi, kun Tenho ja Yörnin äijä, jonka tietäjäopissa Tenho oli, etsivät seppä Torho Rautiaista. Sepän talo oli hajoitettu ja riihenhaltija oli hädissään, kun tuli ei enää palanut ahjossa. Torho oli siepattu! Tenho ja Yörnin äijä matkasivat kauas Pohjolaan, Loviattaren valtakuntaan, etsimään Torhoa, sillä Torho oli paras seppä takomaan uuden sammon, joka toisi Pohjolan emännälle suunnattomat rikkaudet ja langettaisi Kalevalaan kylmyyttä ja nälkää.
Läksit neittä rinnallesi
Puolisoa Pohjolasta
Mikä lienet miehiäsi
Urho kaukaa Kalevalasta?
Tenho oli kosinut Pohjolan emännän tytärtä, Ilmatarta, yllätyksenä itselleenkin. Siitä oli seurauksena se, että Pohjolan emäntä lennätti Tenhon sisarukset, Heiskan ja Varpun, Pohjolaan näyttämään sukunsa taidot, sillä hän ei antaisi tytärtään kenelle tahansa kosijalle. Varpun piti kyntää kyinen pelto, Heiskan piti tuoda Tuonelasta vanhin hauki ja Tenhoa odotti Hiiden hirvi. Lue kirjasta miten taidokkaasti tehtävät onnistuivat, ja oliko Pohjolan emäntä tyytyväinen suorituksiin.
Lapsi kansan kasvavaisen
Vähäisen väen vajavaisen
Korvo kohtalosi täyttyy
Tarinasi tänään päättyy.
Pohjolan emännällä oli suuret puheet, ja suuri jättiläinen hän oli kooltaansakin. Pakomatkallehan siitä lopulta jouduttiin. Sisarukset saivat apua Yörnin äijän mahtavista voimista, mutta oli heillä ylimääräinenkin haltija mukana, joka vastusti Pohjolan emäntää kaikin tavoin. Uskomaton seikkailu ja mikä mahtavin pakoreissu.
Mikko Kamula on mahtava tarinoimaan muinaisista ajoista. Pohjolan neito kuvasi 1400-luvun loppupuolen tapahtumia, joihin oli yhdistetty suomalaisia myyttejä ja luonnosta kumpuavia voimia.
Mikko Kamula, Pohjolan neito *****
Gummerus 2025
s. 649 + karttakuva 1400-luvulta
Metsän kansa-sarjan 5. osa
1400-luvun loppu
Fantasia
Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla
Mikko Kamula: Iso härkä
Mikko Kamula: Tuonela
Mikko Kamula: Kalevan pojat
Komeaa ja kiehtovaa kerrassaan.
VastaaPoistaKalevalan hengessä.
Hyviä nimiä. 🧡 🇫🇮
No niin on.
PoistaNuo lainaukset ovat Pohjolan emännän puhetta. Muu teksti on sitten tavallisempaa, mutta tarina itsessään on huikeaa.
Tässä kirjassa kaikki on hyvää, nimiä myöten.
No tässäpä olisi hauskaa luettavaa meille savolaisille! :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi tänään. Kuvassa on jouluruusu, joka ei tänä vuonna kukkinut. Minulla on jouluruusut vähän huonolla kasvupaikalla. Pitäisi ehkä siirtää niitä johonkin toiseen paikkaan. Lajikenimeä en muista. Lisään sen blogiin, jos löydän jostain. :)
Ihanaa alkanutta kesäkuuta!
Ihanaa alkanutta kesäkuuta Sara :)
PoistaOlen joskus istuttanut jouluruusun, mutta se ei kotiutunut aurinkoiseen kukkapenkkiin. Muutenkin meillä on aurinkoinen piha, jota aurinko kiertää päivän mittaan. Olen lisäillyt pensaita ja pieniä puita tuomaan varjoa, mutta se ei paljon auta, kun täällä on yleensä jo toukokuussa kuumaa ja kuivaa. Pionit ja ruusut sentään tykkäävät.