Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä

 

Neiti Marplella oli valkeat hiukset, pehmeät vaaleanpunertavat ryppyiset kasvot ja viattomat posliininsiniset silmät. Hän näytti hyvin herttaiselta vanhalta naiselta.

Agatha Christien dekkari Neiti Marplea ei petetä kertoi suuresta kartanosta, jonne oli tehty  poikakoti. Poikakotia johti neiti Marplen nuoruudenaikaisen ystävättären mies. Ystävättären sisko pyysi neiti Marplea vierailemaan kartanossa, sillä hän aavisti jotain pahaa tapahtuvaksi. Tuo vierailu sopi hyvin neiti Marplelle, sillä hän oli hyvä selvittämään  arvoituksia.

Neiti Marple katsoi häneen kiitollisena. Hän näytti viehättävältä ja avuttomalta vanhalta naiselta, mutta tarkemmin häntä katsoessaan mies olisi voinut havata, että hänellä oli hyvin tarkat siniset silmät. 

Neiti Marple saapui suureen kartanoon, jonka oli rakennuttanut joku rikas rautatehtailija aikoinaan. Neiti Marplen ystävätär Carrie Louise omisti talon. Hän oli saanut sen ensimmäiseltä mieheltään perintönä. Toinen mies oli ehtinyt teettää taloon kymmenen kylpyhuonetta, ennen kuin oli lähtenyt toisen naisen matkaan. Kolmas mies oli sitten perustanut paikalle poikakodin ja haaveili vielä suuremmasta poikakodista. 

Sinä yönä neiti Marple yritti makuuhuoneessaan luoda kuvaa Stonygatesin ilmapiiristä, mutta se oli vielä liian sekava.

Kartanossa oleili sekava seurakunta ihmisiä, Carrie Louisen mies Lewis, tytär Mildred ja adoptiotyttären tytär Gina, Ginan mies Wally ja Carrie Louisen toisen miehen aikuiset pojat, jotka pitivät kartanoa kotinaan. Lisäksi paikalla oli poikakodin työntekijöitä, palvelijoita ja Carrie Louisen henkilökohtainen sihteeri ja seuralainen neiti Bellever. Carrie Louisen miehellä oli myös sihteeri, joka oli Edgar Lawson. Paikalle saapui myös poikakodin säätiön johtaja.

"Toivottavasti tämä shokki ei ole saanut teitä tuntemaan oloanne kovin epämukavaksi", hän sanoi. "Murhan tapahtumapaikalle joutuminen on epäilemättä suuri rasitus kenelle tahansa, joka ei ole ennen ollut tekemisissä sellaisten asioiden kanssa."

Neiti Marple saattoi näyttää hyvinkin vanhalta ja avuttomalta, mutta aivot raksuttivat terävinä, joten kyllähän hän ratkaisi kartanon mysteerin. Tosin sitä ennen ehti tapahtua kolme murhaa.  Uskoisin, että neiti Marple viihtyi omalla tavallaan kartanossa ja viihtyi varsinkin ystävättärensä seurassa. Kartanon puutarha oli päässyt ränsistymään, joten se harmitti hiukan puutarhatöistä pitävää neiti Marplea. Puutarhasakset vain käteen ja hommiin.

 

Agatha Christie, Neiti Marplea ei petetä

Suom. Leena ja Matti Jaskari

Wsoy 2023

s. 196 

They Do It with Mirrors 1952

Ensim. suom. kielinen julkaisu 1969

Neiti Marple-dekkari

Agatha Christie: Murha maalaiskylässä

Agatha Christie: Lomahotellin murhat

Agatha Christie: Ruumis kirjastossa 

 

Kiitos Kirsti Dekkariviikko-lukuhaasteesta.