Jennifer Woth: Hakekaa kätilö!

Vihdoinkin sain luettua englantilaisen Jennifer Worthin Hakekaa Kätilö!– kirjan, josta BBC on tehnyt menestyssarjan televisiolle. Yhden ohjelman katsomisen jälkeen päätin lukea myös tämän kirjan, sillä tv-sarja ei ollut ihan minun makuuni, mutta päättelin, että taustalta voi löytyä ihan kelpo kirja, enkä pettynyt. Kirjailija toimi itse kätilönä vuosina 1950–1973 ja kirja perustuu hänen omiin kokemuksiinsa kätilön työssä 50-luvulla Lontoon East Endissä, todella surkeissa slummioloissa. Kirja on todella perusteellinen opas kätilön työstä, jossa kirjailijan toimiessa laillistetun koulutuksen saaneena kätilönä, lapsia syntyi ihan oikeasti hänen avustamana. Kirja on siis omaelämäkerrallinen muistelmateos.

Voi olla, että kirja ei ole ihan jokaisen makuun kirja, sillä synnytykset ja äitiyshuolto ei ole ihan puhtain ammatti, sukupuolitautien, veren ja eritteiden lisäksi, kirjassa puhutaan mm. istukoista ja raskauskomplikaatioista. 50-luvulla naiset halusivat synnyttää omissa kodeissaan, sairaaloita pelättiin ja kuka olisi huolehtinut perheen muista lapsista ja aviomiehen tarpeista. Sitä paitsi sairaalat eivät olleet ilmaisia.

Saimme Lizin kanssa vaivoin puhdistettua sängyn uudelleen, ja nuoremman lääkärin tehtäväksi jäi verrata jälkikäteen ulos tulleita istukan palasia suurempaan istukan osaan, joka oli valahtanut Conchitasta ulos ensimmäisenä, sekä mitata talteen saamamme veren määrä.

Worth kertoo, että 50-luvulla lapsivuodeaika oli 10–14 päivää, mutta tuskinpa moni äiti pystyi makaamaan niin pitkää aikaa sängyssä. Yksi kirjailijan kohdalle sattunut tapaus oli 19v. äiti, joka kävi synnyttämässä sairaalassa ja lähti kolmantena päivänä sieltä pois, sillä kotona odotti kaksi lasta. Worth, joka kutsui itseään kirjassa Jennyksi, kävi perheen ovella koputtelemassa viikon ajan, mutta kukaan ei päästänyt sisään. Naapurin kertoessa äidin lähteneen kadulle, Jenny soitti poliisit paikalle ja oven avauksen jälkeen huomattiin, että kaikki pienokaiset olivat keskenään kotona. Mies oli komentanut vaimonsa kadulle töihin.

Prostituutio ja lasten adoptointi oli Jennylle vaikea paikka, jota hän ei voinut kestää. Kirjassa kerrotaan kummastakin asiasta omat tarinat, sillä Jenny joutui avustamaan näissäkin synnytyksissä tai toimimaan aluesairaanhoitajana ennen ja jälkeen synnytyksen. Kätilöt kävivät useamman päivän ajan ennen ja jälkeen synnytyksen äitien luona, sillä he olivat samalla hygieniantarkastajia ja huolehtivat äidit sairaaloihin, jos jokin komplikaatio oli tuloillaan. Likaisissa oloissa myös tautien vaara oli suurempi, jonka vuoksi kätilöt antoivat siisteysneuvoja äideille tai ilmoittivat viranomaisille avuntarpeesta. Pidin kovasti kirjasta ja Jennyn kasvamisesta ja kehittymisestä nirppanokkaisesta nuoresta tytöstä ammattinsa vakavasti ottavaksi kätilöksi. Kirjan taka-osasta löytyy kätilön työssä käytettävää sanastoa, joka voi helpottaa lukemista.

Bella sai jälleen uuden supistuksen. Bella huusi. ”Voi pysäyttäkää se. Älkää antako sen tulla. Antakaa mun kuolla. Mitä Tom sanoo? Se tappaa mut!”

Flo sanoi uhmakkaasti tyttärelleen:”Älä oo huolissas, kultaseni. Ei Tom tuu sitä näkee. Äitis hankkiutuu siitä eroon sun puolestas.” ****

Jennifer Worth, Hakekaa kätilö, Otava 2012

Call the Midwife – A Story of the East End in the 1950s,

2002

s. 391