Tuire Kaimio: Pennun kasvatus - Pennusta kunnon koiraksi

Perheeseemme tuli koiranpentu, Ozzy, pieni sekarotuinen rasavilli. Äiti on Länsiylämaan terrieri ja isä Maltan koira. Pieni koiranpentu vaatii koulutusta. Pissat ja kakat tulevat minne tulevat, joten ei kannata pitää mattoja siellä missä Ozzy oleskelee. Iso talo on liian iso paikka vartioitavaksi, joten Ozzyn oleskelupaikkaa on pienennetty aitauksilla ja pitämällä ovia kiinni niihin huoneisiin, missä emme ole paikalla. Ozzyn mieli tekee pureskella, sillä ikenet kutiavat. Naskalinterävät hampaat iskevät herkästi sormiin ja mihin vain, auts. Nyt tarvitaan apua pentuoppaista, sillä aikaisemmasta koiranpennun kasvattamisesta on pitkä aika. Andy on jo 16v. ja 7kk vanha, joten on vaikea muistaa hänen kouluttamisesta juuri mitään.

Eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio on kirjoittanut Pennun kasvatus kirjan, jonka avulla Ozzy on saanut ensimmäiset oppinsa. Kirja on mainio opas, jota voi lukea jo etukäteen, ennen kuin koiranpentu tulee kotiin. Kirjan avulla voi kouluttaa myös aikuista koiraa. Kirja on jaettu osiin: Pentua odotellessa, Pentu asettuu taloksi, Myöhäinen leimautumisvaihe 8-12 viikkoa, Koiran lapsuusikä 3-6 kuukautta, Murrosikä. 

Kirjassa on hyviä kappaleita, jotka auttavat esim. valitsemaan sopivan koirarodun. Koirarotujen erityispiirteissä kerrotaan joidenkin rotujen ohjaamisessa mm. totuttamisessa liikkuviin vastaantulijoihin, sillä koira voi alkaa paimentamaan tai metsästämään pyöriä, kuntoilijoita tai autoja. Jotkut koirat ottavat sydämenasiakseen haukkumalla vartioimisen, joka ei ole mukavaa naapureiden kannalta. Taistelutahtoisia koiria tulee leikittää rauhallisilla leikeillä ja välttää paini- ja puremisleikkejä. Kirjan mukaan myös liialliset virikkeet saavat pennun käymään ylikierroksilla, joten pennun pitää oppia rauhoittumaan.

Lapsiperheissä kannattaa kirjan ohjeiden mukaan keskustella etukäteen, että pennun pitää antaa syödä ja nukkua rauhassa, silloin kun se haluaa. Pentu tykkää silittämisestä, mutta se pitää tehdä kauniisti ja jos pentu haluaa pois silloin kun sitä silittää, niin sen pitää antaa lähteä, eikä sitä saa enää lähestyä. Lapset voivat myös opettaa pennulle, että se ei saa purra tai hyppiä kohti. Pennun hoitoa ei saa jättää lasten vastuulle. Pennun jokapäiväisistä tarpeista huolehtiminen on vaativaa, johon lapsen voimavarat eivät riitä. Tarvitaan aikuista ottamaan vastuu pennun kasvatuksesta ja tarpeista. Aikuisen tulee myös seurata, että lapset noudattavat perussääntöjä pennun hoidossa mm. antavat sen nukkua ja syödä rauhassa.

Pennut tarvitsevat joka päivä ruokaa, ne tarvitsevat liikuntaa ja mukavaa tekemistä. Pennun terveydestä pitää huolehtia, turkki pidetään takuttomana ja kynnet leikataan säännöllisesti. Pentua kasvatetaan ja koulutetaan niin, että siitä tulee yhteiskuntakelpoinen. Pentu vaatii myös aikaa, eikä se voi olla kauan yksin. Pennulle pitää hankkia myös ruokaa, leluja, petipaikka, kaulapanta, hihna ym. ja eläinlääkäri antaa tarpeelliset rokotukset. Nämä kaikki maksavat, joten näihin kuluihin on hyvä varautua.

Kirjan mukaan vasta viisikuinen pentu pystyy pidättelemään, joten sanomalehdet pysyvät lattioillamme vielä ainakin kolme kuukautta. Puolivuotias pentu alkaa olla sisäsiisti, joten annamme Ozzyn rauhallisesti opetella pissaamista paperille ja ulos. Rankaisemisesta on vain haittaa sisäsiistiksi opettelussa. Pentu voi ymmärtää moitteet väärin ja menee piiloon tekemään tarpeensa, jolloin et löydä pissaa ja ulosteita tarpeeksi ajoissa, jolloin ne voivat tehdä tuhoja lattiamateriaaleille.

Ozzy on nyt 9 viikkoa vanha, joten hän on oppinut kynsien leikkaamisen, kotiin tulevien ihmisten tervehtimisen hyppimättä, autossa matkustamisen, yksinjäämisen ja kauniisti hihnassa kävelemisen. Lisäksi hän on tutustunut ympäristöön ja lähistöllä asuviin koiriin. Ozzy on saanut myös meidän perheenjäsenten aikaa. Tuire Kaimion Pennun kasvatus – kirja on yöpöydällä ja voin lukea sitä tarpeen mukaan. Muistelen samalla Andy-papparaisen kouluttamista. Andysta kasvoi vilkkaan pentuiän jälkeen vilkas ja oppivainen cairnterrieri. Valitettavasti hänelle tuli epilepsia, joka on pysynyt lääkkeiden ansiosta lievänä. Andy on elänyt pitkän elämän ja on nyt koiraelämänsä pappavaiheessa, jolloin kävely ja liikkuminen ovat hidastuneet, näkö ja kuulo heikentyneet aivan kuin ihmisillä, kun he vanhenevat. Yksi asia on kuitenkin pysynyt ennallaan ja se on ruokahalu, nam.

Menestyksellisimmässä koirankoulutuksessa käytetään rangaistusten sijaan apuna ainoastaan palkintoja eli mukavia seuraamuksia. Jos kuvittelemme itsemme koiran tilalle, ymmärrämme miksi. 

Tuire Kaimio, Pennun kasvatus – Pennusta kunnon koiraksi ****

WSOY 2002

s. 252

Tuire Kaimion kirjat:

Tuikun eläinkoulu (1998), Anni ja Susi (2000), Pennun kasvatus (2002), Hevosen kanssa (2004), Eläinnäyttelijöitä (2005), Hevonen: ensimmäinen oppaani (2006), Koirien käyttäytyminen (2007)