Kirjasähkökäyrä: 2022

Tämä upea kirjavuosi on tullut päätökseen ja on aika katsastaa, mitkä vuoden aikana lukemani kirjat ovat olleet parhaita. Blogia on tänä vuonna juhlistanut 10-vuotisjuhla. Uskomatonta, että blogimatkaa on kertynyt jo yli kymmenen vuotta, eikä uupumusta tämän rakkaan harrastuksen parissa näy, vaan päinvastoin iloa ja mahtavia tarinoita ja sykähdyttäviä hetkiä aina uusien tarinoiden parissa ja toisinaan vanhojenkin tuttavuuksien uusintalukujen parissa.

Nimeltä mainitsematon valtio hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, ja juuri kun maapallo alkoi vasta toipua massiivisesta Korona-viruspandemiasta. Olen edelleen sanoinkuvaamattoman järkyttynyt tuon sodan alkamisesta, mikä on myös Suomessa vaikuttanut jokaisen ihmisen elämään sähkön, kaasun, polttoaineiden ja elintarvikkeiden jne. hintojen nousun vuoksi. Voin vain kuvitella, miltä eläminen Ukrainassa pommien räjähtäessä tuntuu. Se tuntuu varmasti helvetiltä.

Omaan elämääni olen saanut tänä vuonna iloa ja riemua uuden koiranpennun mukana. Ylläolevassa kuvassa Mimmi on 3kk vanha. Kuvassa on myös Ozzy 9v.

Sain tähän haasteeseen vinkin viime vuonna Ankin kirjablogista. Kerron lukuvuodestani joka kuun mieleenpainuvammaksi katsomallani kirjalla, jonka olen lukenut kyseisessä kuussa. Oma vuoteni näyttää seuraavalta:

TAMMIKUU:

Tämä venäläisen Mihail Bulgakovin fantasiakirja Saatana saapuu Moskovaan oli suorastaan pirullisen koukuttava kaikkine fantasiaolentoineen ja maagisine tapahtumineen. Olen aivan varma siitä, että tuo Pimeyden Ruhtinas hilluu edelleen naapurivaltiossamme.

HELMIKUU:

Karin Smirnoffin teoksessa Viedään äiti pohjoiseen Janan ja hänen veljensä tehtäväksi jäi viedä äiti Kukkojärvelle ja haudata hänet sinne. Yllätys oli melkoinen, kun hautajaisissa oli kirkko täynnä hautajaisvieraita. Rakastan tätä trilogiaa, jonka eka osan nimi oli Lähdin veljen luo.

MAALISKUU:

Kaisa Åkermanin esikoiskirja Hajusteentekijän tytär kertoi kiehtovan historiallisen tarinan tuhansien vuosien takaa. Aivan mahtava tarina.

HUHTIKUU:

Mikko Kamulan Kalevan pojat jatkoi uskomattoman hienoa historiallista Metsän kansa-kirjasarjaa fantasiaan ja mystiikkaan nojautuen.

TOUKOKUU:

Anthony Doerrin Taivaanrannan taa vei uskomattomalle seikkailulle, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kohtasivat erityisen kiehtovalla tavalla sekä hyvässä että pahassa.

KESÄKUU:

Nobelisti Abdulrazak Gurnahin Loppuelämät syventyi Tansanian historiaan 1900-luvulla. Historia tuli näkyväksi yhden päähenkilön sotakokemusten mukana. Oudointa oli, että eurooppalaiset veivät sotansa Afrikkaan ja sotajoukkoina käytettiin afrikkalaisia sotilaita. Elämä jatkui sodista huolimatta ja hyvät hetket kannatti tunnistaa ja olla niistä kiitollinen.

HEINÄKUU:

Kaari Utrio toi Vehkalahden neidot teoksessa esille kahden tytön kasvukertomuksen aikuisiksi vuosina 1455-1469. Noihin vuosiin mahtui paljon draamaa, eikä elämä ollut helppoa miesten hallitsemassa maailmassa. Luin kirjan vetämääni Kaari Utrio 80v. lukuhaasteeseen.

ELOKUU:

Miranda Cowley Hellerin Paperipalatsi oli uskomattoman upea kesätarina, joka vei tunnelmasta toiseen vangitsevalla otteella. Paperipalatsia voisin verrata lukemiini suuriin rakkauskirjoihin, sillä kirjassa on rakkautta ja suunnatonta intohimoa.

SYYSKUU:

Suorastaan rakastuin Petra Rautiaisen Meren muistiin heti kirjan alusta lähtien. Kirjan teksti suorastaan kaappasi mukaansa ja vei tutkimusalukselle, jossa seurattiin jäiden liikkumista, veden virtaamista, eläimiä, valaita ym. Vaikutuin ja vahvistuin. Ilmastonmuutos tarvitsee vahvoja puolestapuhujia myös kirjallisuudessa.

LOKAKUU:

Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset toi koko joukon Suomen historiaan vaikuttaneista naisista esille. Kiitokset kirjailijalle tästä mahtavasta naisten esiinmarssista. Toivottavasti tämän päivän historian opettajat ymmärtävät opetuksissaan etsiä myös historian naiset esille historian tunneille.

MARRASKUU:

Keigo Higashinon Namiyan puodin ihmeet koukutti yllättävillä tarinoilla, joiden sisältä löytyi uusia tarinoita. Miljoonia tähtisateita tälle tarinalle, toivoo hän.

JOULUKUU:

Emily St. John Mandelin vaikuttava teos Asema 11 kertoi ihmiskunnan tuhosta viruspandemian aikana, ja sen jälkeisestä elämästä. Erittäin toivorikas ja ajatuksia herättelevä teos. Suosittelen.

Kiitos tästä vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 💖

keskiviikko 28. joulukuuta 2022

Christina Wahldén: Syklonivaroitus

Lämpötila on laskenut jonkin verran keskipäivän kuumimmasta kolmestakymmenestäkuudesta asteesta. Korkea ilmankosteus saa kaiken liimautumaan ja takertumaan kehoon. Tammikuuta pidetään vuoden kosteimpana kuukautena, mutta nytkin joulukuun lopulla trooppiset sateet pieksevät maata rajuina iltapäivän kuuroina.

Ruotsalaisen Christina Wahldénin dekkari Syklonivaroitus sijoittui joulukuiseen Australiaan, missä myrskyisät hurrikaanit ja syklonit kulkevat ja tuovat mukanaan tuhoa ja kuolemaa. Kirjan toinen päähenkilö Bluey yritti olla kiinnittämättä huomiotaan tulevaan sykloniin, sillä hänellä oli kurjia muistoja aiemmasta syklonista, kun hän oli lapsi. Trooppista syklonia voidaan kutsua myös trooppiseksi pyörremyrskyksi tai taifuuniksi.

Bluey ajaa Knuckey Streetin poliisiasemalle musiikin pauhatessa kaiuttimista. Perillä Blueyn toimistoon johtava käytävä on koristeltu jouluksi. Värikkäät valot vilkkuvat epileptisesti väsähtäneessä joulukuusessa. Hyi helvetti. Hän vihaa joulua.

Bluey ja hänen poliisityöparinsa Jess olivat joutuneet avustamaan huumerikosyksikköä, kunnes tuli hälytys kuolleesta miehestä. Kyseinen mies oli aiemmin ollut kuulusteltavana todistajana. Oliko kyseessä huumerikollisten välienselvittely? Bluey ja varsinkin alkuperäisväestöön kuuluva Jess eivät tyytyneet todennäköisimpiin syyllisiin, sillä pian alkoi vaikuttaa siltä, että tappaja tai tappajat löytyisivät poliisilaitokselta.

Christina Wahldénin huikean hyvä Australiaan sijoittuva Syklonivaroitus toi jälleen esille, miten huonosti alkuperäisväestöä kohdellaan varsinkin poliisin toimesta. Todellisuus on tarua pahempaa, sillä tosiasiassa poliisin liiallinen voimankäyttö alkuperäisväestöä kohtaan näkyy vankila- ja pidätyssellikuolemien suurena määränä Australiassa. Tarina on fiktiota, mutta sille löytyy vastaava teko todellisuudesta. Kirjailija on asunut Australiassa ja käynyt sen jälkeen monet kerrat maassa. Hän on ammatiltaan rikostoimittaja.

Christina Wahldénin dekkari Syklonivaroitus jatkoi varsin mallikkaasti Darwin-sarjaa, jonka ensimmäinen dekkari oli nimeltään Älä puhu kuolleista. Kirjan tapahtumat käytiin lävitse joulukuisen syklonin levittäessä kauhua lähestyessään kaupunkia uhkaavalla teholla.

Christina Wahldén, Syklonivaroitus *****

suom. Jänis Louhivuori

Minerva Crime 2022

s. 383

Dekkari

Darwin-sarja 2

Joulu Australian Darwinissa

Christina Wahldén: Älä puhu kuolleista

maanantai 26. joulukuuta 2022

Emily St. John Mandel: Asema 11

Hänelle tuli selittämätön halu juosta puistoon. Lumipyry oli muuttanut puiston tunnistamattomaksi, siellä oli nietoksia ja varjoja, puiden tummia siluetteja ja kasvihuoneen lasikupolin merenalaista hohdetta.

Kanadalaisen Emily St. John Mandelin postapocalyptinen teos Asema 11 tuli luettavaksi, kun kiinnostuin hänen keväällä 2023 julkaistavasta teoksesta, joka on jatkoa tälle teokselle. Tästä kirjasta on jo tehty tv-sarja. Asema 11 kertoi pandemia-ajan jälkeisestä ajasta, mutta se kertoi myös sitä edeltävästä ajasta. Yllä olevassa lainauksessa Jeevan oli tulossa teatterista. Virus oli jo saapunut Torontoon. Jeevanilla oli todella lyhyt aika hankkia ruokaa ja vettä ja linnottautua veljen asuntoon. Virus oli tappavaa laatua.

"Katsele tätä kaunista esinettä ja yritä olla itkemättä, niin minä yritän saada vanhempasi kiinni..." Ja Kirsten, joka oli muutamaa päivää vaille kahdeksan, tuijotti paperipainoa kostein silmin ja nikotellen ja ajatteli, että hän ei ollut koskaan saanut mitään sen kauniimpaa, ihmeellisempää ja erikoisempaa. Lasimöhkäleen sisällä oli myrskypilvi.

Kirsten oli lapsinäyttelijä ja hän oli yhtä aikaa teatterissa Jeevanin kanssa. Hän ei nähnyt enää koskaan omia vanhempiaan. Veli kävi lopulta noutamassa hänet teatterilta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Kirsten näytteli kiertävän sinfoniaorkesterin seurueessa, ja kiersi ympäri Pohjois-Amerikkaa varustautuneena asein, kantaen koko ajan mukanaan tappavia veitsiä. Kirsten rakasti sarjakuvia, jotka kertoivat Asema 11:sta. Muuta luettavaa hänellä ei juuri ollut.

Kirjassa viruspandemia oli tappanut melkein koko ihmiskunnan ja lopettanut samalla sen aikaisen mallin elää. Tilalle oli tullut vallasta taistelevia joukkoja ja erilaisia uskonlahkoja. Asema 11 kertoi eloonjääneiden ihmisten keinoista selvitä ilman sähköä, bensaa, kaasua, kauppoja, kouluja, sairaaloita, digilaitteita ym.

Emily St. John Mandelin Asema 11 on julkaistu jo vuonna 2014. Kuuden vuoden päästä kirjan eka julkaisusta maapalloa ravisti Korona-pandemia-aalto, joka kiertää edelleen muuttamalla muotoaan. Asema 11 on huikean hyvä ja tarkkanäköinen kuvaus viruspandemiasta ja sen vaikutuksista ihmiskunnan elämään. Koronapandemia muutti ihmiskunnan elämää suuresti joka puolella maapalloa, ja tappoi miljoonia ihmisiä, ja tappaa edelleen. Lisäksi sairaaloita ja hoitohenkilöstöä kuormittavat suureksi osaksi koronaan sairastuneet potilaat.

Emily St. John Mandelin vaikuttava teos Asema 11 kertoi ihmiskunnan tuhosta viruspandemian aikana, ja sen jälkeisestä elämästä. Toivo elää!

Emily St. John Mandel, Asema 11 *****

suom. Aleksi Milonoff

Tammen Keltainen Kirjasto 2022

s. 392

Station Eleven 2014

Viruspandemia

Ihmiskunnan tuho

lauantai 24. joulukuuta 2022

Hyvää Joulua!

Asemalla hiljenee.

Minne kaikki lähti?

Yli öisen kaupungin

loistaa joulutähti.

Pieni tonttu nukahtaa

katulampun valoon.

Tähti tuikkii ikkunasta

rauhaa joulutaloon.

Rauhallista Joulua ja lukuiloa kaikille!

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu

Suuhun levisi miellyttävä maku, virkistävä kuin auringonkypsyttämistä marjoista puristettu kirkkaanpunainen mehu. Kun makeisen hento kuori rapsahti rikki, Lovisa tunsi sen alle kätketyn ihanan pehmeän täytteen.

Amanda Hellbergin historiallisessa teoksessa Krinoliinijoulu elettiin vuotta 1870. Kirjan päähenkilö oli nuori Lovisa Lind, joka oli elänyt kovan lapsuuden ja nuoruuden nälkävuosien aikaan. Hän oli päässyt jossakin vaiheessa Rouva Braskin hoiviin, ja töihin tämän ihanaan herkkupuotiin, jossa kaikki makeiset ja suklaat tehtiin itse.

Rouva Braskin herkkuluomuksista Lovisan suosikkeja olivat vaatimattomat makeistruutut, joissa oli täydellinen sekoitus makeaa ja hapanta. Rispaantuneet ja epäonnistuneet "rumilukset" pakattiin koreisiin paperipusseihin, mutta myytiin reilulla alennuksella puodin nurkassa olevasta laatikosta kaupungin lasten suureksi riemuksi.

Lovisan suunnitelmissa oli lähteä Amerikkaan ja matkarahatkin olivat melkein koossa. Lovisa halusi kadota ja muuttaa nimensä, sillä hänen menneisyydessään oli tapahtunut paljon ikäviä asioita nalkävuosien aikana. Herkkupuodin työt ja herkut olivat ihania, niitä tulisi ikävä. Sitten Lovisa sai kutsun erääseen kartanoon, jonne haluttiin tarjolle konvehteja.

"Neiti ei ole tervetullut. Neiti on kaikkea muuta kuin toivottu niin minun kuin keittäjättärenkin mielestä. Totean vain, että on hulluutta kääntyä putiikin puoleen, jota johtaa rouva Braskin kaltainen arveluttava hameniekka, ja ne niin sanotut praliinit olivat kaukana laadusta, jota vaaditaan täällä järjestettävään ensiluokan tapahtumaan. Joten neidin ei sovi odottaa paljoakaan apua meiltä täällä kartanolla ollessaan. Onko asia ymmärretty?"

Kartanossa oli äkäinen hovimestari. Lovisa ei vähästä säikähtänyt, ei edes kummituksista, eikä kartanon omistajastakaan. Krinoliinijoulu on oikea herkkukirja kaikille kartanoromaaneista pitäville lukijoille. Luvassa on siis romantiikkaa 1870-luvun Ultunan kartanomiljöössä pakkasen paukkuessa ulkona.

Amanda Hellberg, Krinoliinijoulu

suom. Nina Mäki-Kihniä

Tammi 2022

s. 294

Jul i krinolin 2020

Feelgood

1870-luku

Ultuna-sarja 1.

tiistai 20. joulukuuta 2022

Mauri Kunnas: Joulupukin joululoma

Joulupukin ja tonttujen aattoillan pitkä lahjaretki on päätöksessä. Joulupukki palaa reellään viimein salaiseen kotikyläänsä Lapin tuntureille.

Mauri Kunnaksen lastenkirja Joulupukin joululoma alkoi yllä olevilla lauseilla. Kun joulupukki tonttuineen palasi kotiinsa, siitä alkoi heidän 12 päivän lomansa, jolloin he levähtivät ja tekivät kaikenlaisia hauskoja juttuja yhdessä ja yksikseen.

Joulupukki on odottanut joululomaa, sillä hänen mielipuuhaansa on lukeminen, ja vihdoinkin siihen on aikaa.

Joulupukille kävi köpelösti joulupäivänä, sillä hän nukahti kesken Agatha Christmasin jännittävän Porot pulassa teoksen. No kirja ei karkaa minnekään ja sitä voi sitten lomalla lukea enemmänkin. Ensin pitää nukkua univelat pois.

Tapaninpäivä on englannin kielessä Boxing Day. Se tarkoittaa laatikkopäivää. Joka tapaninpäivä Laatikko-Taneli pujahtaa pahvilaatikkoon piiloon ja odottaa, että toiset tulevat etsimään.

Kirjan tarinassa kannattaa seurata kuvista, missä se laatikko oikein huristelee, ja löytääkö kukaan tontuista tänäkään vuonna Laatikko-Tanelia.

Joulupukin joululoma kertoi tarinan siitä, mitä joulupukki ja tontut touhusivat lomapäiviensä aikana. Mauri Kunnas on mahtava tarinoiden keksijä ja mielikuvitusrikas kuvittaja. Kirjan jokainen sivu on kuvitettu runsaan värikkäästi. Kunnaksen kirjoissa on yleensä jokin opettavainen teema, ja tässä kirjassa opitaan joulun ajan juhlapäiviä ja tapoja.

Mauri Kunnaksen Joulupukin joululoma on mielikuvitusrikas kertomus joulupukin ja tonttujen hauskasta ja riemastuttavasta lomanvietosta.

Mauri Kunnas, Joulupukin joululoma

Kuvitus Mauri Kunnas

Otava 2020 3. painos

s. 40

Lastenkirja

Kunnas Mauri: Seitsemän koiraveljestä
Kunnas Mauri: Hyvää yötä, herra Hakkarainen
Kunnas Mauri: Koirien Kalevala
Kunnas Mauri: Apua, merirosvoja!
Kunnas Mauri: Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset
Kunnas Mauri: Kaksitoista lahjaa Joulupukille
Kunnas Mauri: Kaikkien aikojen avaruuskirja
Kunnas Mauri: Koiramäen Suomen historia
Kunnas Mauri: Joulupukki
Kunnas Mauri: Robin Hood
Kunnas Mauri: Riku, Roope ja Ringo lentävät kuuhun

maanantai 19. joulukuuta 2022

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu

Mutta kas, ketkäs siellä kadulla tepastelevat niin reippaina? Vanhat ystävämme Tatu ja Patu! Mihinkähän he ovat matkalla?

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirja Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu kertoi mitä kaikkea outoa voikaan tapahtua jouluaattona. Kun kyseessä ovat jälleen supersuositut henkilöhahmoveljekset Tatu ja Patu, niin mikään outo ei ole niin outoa, että se on tavallista oudompaa. Tatu ja Patu olivat tällä kertaa matkalla Veeran luokse viettämään ihan tavallista jouluaattoa, johon kuuluisi piparinleivontaa ja muuta kivaa toimintaa. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Ovatko Tatu ja Patu menneet väärään taloon? Tatu ja Patu, tulkaa ulos sieltä, te olette väärässä talossa! Kuuletteko? Voi itku, ei kai tämä ihana joulukertomus mene pieleen heti alussa!

Tatu ja Patu ovat mestareita keksimään itselleen tekemistä. Heidän seurassaan ei tule aika pitkäksi. Kaikenlaista hauskaa oli tulossa päivän aikana. Veljekset keksivät ihan itse pitääkö olohuoneessa seistä joulupukki koristeltuna, vai pitäiskö sen sittenkin olla joulukuusi. Ja lopulta kaikki oli hyrskyn myrskyn.

Oi tätä onnea! Tatu ja Patu ovat vihdoin päässeet Veeran luo joulunviettoon!

Ystävykset löysivät lopulta toisensa, ja pääsivät aloittamaan yhteisen joulun viettonsa odotettuine pipareineen jne. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen uskomattomat koheltajat Tatu ja Patu ovat saaneet runsaasti palkintoja ja julkaisuja. Kirjat ovat upeasti ja hauskasti kuvitettuja ja tarinat ovat mielikuvitusrikkaita.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu on hilpeän hauska ja hulvattoman outo joulutarina, mutta olkoon, sillä "joulu on taas, joulu on taas, lattiat täynnä puuroo!"

Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu

Otava 2022 12. painos

s. 32

Ensim. painos julkaistu 2015

Lastenkirja

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu päiväkodissa

lauantai 17. joulukuuta 2022

Ninni Schulman: Juhlimaan tulkaa

Heidi jähmettyi näyn edessä. Ympärillä olevat äänet vaikenivat. Kun hän lopuksi käänsi päätään ja huomasi äitinsä keittiön toisessa päädyssä, myös valot katosivat. Jalat pettivät alta ja hän tuupertui.

Ruotsalaisen Ninni Schulmanin seitsemäs dekkari Juhlimaan tulkaa päättää pidetyn Hagfors-sarjan. Juhlimaan tulkaa sijoittui joulun aikaan. Nelihenkinen perhe oli tulossa Tukholmasta viettääkseen perinteistä joulua isovanhempien luona Hagforsissa. Heidi ei ollut saaanut yhteyttä ikääntyneisiin vanhempiinsa, joten hän oli pyytänyt veljeään menemään heidän luokseen. Perheen päästyä Hagforsiin, vanhusten talossa odotti kammottava näky.

Nekkujen, glögin ja vasta paistettujen lihapullien tuoksu täytti talon. Magdalena puuhasteli keittiössä viimeisiään ja kuunteli radiosta jouluohjelmaa. Olohuoneesta kantautui Bingoloton valvojaisten ääniä. Oli jouluaattoa edeltävä ilta.

Kirjasarjan yhtenä päähenkilönä on toiminut toimittaja Magdalena Hansson. Edellisessä kirjassa, Kun kellot seisahtuvat, Magdalena oli vakavasti masentunut. Hän oli ollut kirjan tapatumien jälkeen sairaslomalla ja teki nyt lyhyempää työpäivää paikallistoimittajana. Hänellä on tapana tutkia rikoksia ja löytää rikolliset ennen poliiseja. Tässäkin kirjassa hän joutui todella ikäviin tilanteisiin rikollisen kanssa. Vauhdikasta menoa, mutta lue siitä tarkemmin kirjasta.

Kaksi muuta kirjasarjan päähenkilöä ovat olleet Christer ja Petra, jotka toimivat poliiseina. Christerin vaimo odotti heidän esikoisvauvansa syntymistä. Petraa ei odottanut kotona kukaan, joten hän teki pitkää päivää rikostutkimuksen parissa. Kahden ikääntyneen uhrin koti näytti siltä, kuin sinne olisi tehty murto, joka olisi karannut käsistä. Alueella oli liikkunut jo pitkään murtoporukka, joka jäi myös kiinni tapahtumien aikana, mutta olivatko he myös tappajia?

Ninni Schulmanin Juhlimaan tulkaa kertoi kylmäävän rikostarinan jouluisesta Hagforsista. Mahtava päätöstarina kirjasarjalle. Tämä on ollut yksi lempparisarjoistani heti ensimmäisestä kirjasta lähtien. Tähtien kimallusta myös tälle kirjalle.

Ninni Schulman, Juhlimaan tulkaa *****

suom. Iina Quist

Tammi 2022

s. 588

Dagen är kommen 2021

Schulman Ninni: Tyttö lumisateessa
Schulman Ninni: Poika joka ei itke
Schulman Ninni: Vastaa jos kuulet
Schulman Ninni: Älä kerro kenellekään

Schulman Ninni: Tervetuloa kotiin

Schulman Ninni: Kun kellot seisahtuvat

Schulman Ninni: Juhlimaan tulkaa

perjantai 16. joulukuuta 2022

Maaret Kallio ja Susanna Ruuhilahti: Murkens ja hirmuinen syysmyrsky

"Tulta päin!" on Murkensin voimalause pulmallisissa paikoissa. Hänen elämänfilosofiansa mukaan metku päivässä pitää lääkärit loitolla.

Maaret Kallion ja Susanna Ruuhilahden lasten satutietokirjassa Murkens ja hirmuinen syysmyrsky käsitellään tunne- ja vuorovaikutustaitoihin kuuluvia tunteita - pelkoa ja jännitystä. Pienten lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu sujuu parhaiten satukirjojen parissa, kun kirjojen aiheesta keskustellaan lukemisen aikana ja sen jälkeen.

Nykyaikana lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu kuuluu varhaiskasvatuksen kasvatussuunnitelmiin ja esiopetuksen opetussuunnitelmiin ja siten niitä opettelemalla lapset oppivat näitä upeita tunnetaitoja jo pienestä pitäen. Jokainen ihminen pelkää ja jännittää. Tunteista puhumalla selviää helpommin, ettei niistä seuraa pahempia traumoja ja ongelmia.

Koko kylästä meni sähköt ja kirjan päähenkilöt Murkens ja Hentola lähtivät hakemaan tulta. Metsä oli kuitenkin pimeä ja heitä pelotti.

Miten rauhoittaa oma mieli ja kannustaa vielä kaveriakin?

Murkens ja hirmuinen syysmyrsky on ihastuttava pienten lasten satutietokirja.

Maaret Kallio ja Susanna Ruuhilahti, Murkens ja hirmuinen syysmyrsky *****

Kuvitus Julia Savtchenko *****

Wsoy 2022

s. 35

Satutietokirja

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Karin Smirnoff: Sitten menin kotiin

Kai me silti vietetään joulua angelika sanoi. Hän oli kantanut joulukoristeet laatikoissa olohuoneen lattialle. Nyt hän istua möllötti emmatuolissa. Minä istua möllötin rokokoosohvalla.

En halua viettää joulua sanoin.

Ruotsalaisen Karin Smirnoffin trilogian kolmas kirja Sitten menin kotiin jatkoi edellisen kirjan traagisista tapahtumista, joiden seurauksena päähenkilö Jana Kippo oli menettänyt halunsa joulun viettoon. Sarjan ensimmäinen teos oli nimeltään Lähdin veljen luo ja kakkososa oli nimeltään Viedään äiti pohjoiseen.

Kuvassa olimme me kaksi kipon talon kuistilla. Minkähän ikäisinä. Yksitoistavuotiaina ehkä. Kummallekin oli leikattu poikatukka. Takaa lyhyempi ja edestä pidempi. Meitä oli vaikea erottaa toisistamme. Minulla oli vasemmassa nimettömässä pääkallosormus. Lahja mustanaamiosta. Muuten meillä oli samanlaiset vaatteet ja sama uhmakas ilme.

Janalla oli kaksosveli nimeltään Bror. Siskokset asuivat kaksistaan lapsuuden kodissaan, sillä vanhemmat olivat kuolleita. Kirjan alussa lapsuuden kodissa asui myös Angelika. Kirjan kuvioissa Jana ja Angelika riitantuivat, ym. Kirjan tapahtumat sijoittuivat Pohjois-Ruotsiin, pieneen kyläpahaseen, jonka kaikki asukkaat tunsivat toisensa ja toistensa historian. Jos eivät tienneet tarkasti, arvasivat ja keksivät loput.

Janalla oli sutinoita naapurin Johnin kanssa, jonka luokse oli muuttanut Pirjo. Pirjo suunnitteli jo häitä. Siihen tuli sitten pari muuttujaa tilalle. Janan veli oli seurustellut Angelikan kanssa, mutta ihastui äidin hautajaismatkalla edellisessä kirjassa erääseen Sirkkaliisaan, ja suunnitteli jo häitä. Lahkolaispappi vihki heidät sitten postuumisti.

Trilogian tarina polveili uskomattomia polkuja pitkin. Suosittelen lukemaan, mutta en suosittele tätä trilogiaa niille, jotka haluavat kieliopin olevan just eikä melkein. Nimittäin tässä sarjassa on käytetty vain pisteitä. Erisnimet (etunimisukunimi) on lisäksi kirjoitettu yhteen ja pienellä sekä kaikkea muutakin ihanan kamalan viehättävää voi hoksata. Jo tuo omalaatuinen kirjoitusasu loi kirjaan hulluttelevia piirteitä, vaikka tarinat itsessään olivat rumankauniita ja traagisia.

Gorillakädet kaappasivat minut karheaan lämpöönsä. Joka oli kuin pilttuussaan seisova limerick porsaiden lempeät töytäykset lehmien märehtivät turvat ja tytön turkki.

Kirjan tarinassa Jana piti taidenäyttelyn, ja tutustui sitä kautta henkilöön, joka johdatteli hänet taiteen uusille poluillle tietysti oudon vangitsevien tapahtumien kautta. Kirjassa oli useammat hautajaiset, eikä yksiäkään häitä, mutta pieniä onnenpisaroita pompsahteli sieltä täältä, jotka ilahduttivat muutoin niin surullisiksi käyvien tapahtusarjojen kautta. Upea päätöskirja trilogialle. Upean kamalan rakas.

Karin Smirnoffin teos Sitten menin kotiin on täynnä sirkusmaista hulluttelua ilon ja surun kautta.

Karin Smirnoff, Sitten menin kotiin *****

suom. Outi Menna

Tammi 2022

s. 320

Sen for jag hem 2020

Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen

maanantai 12. joulukuuta 2022

Nilla Kjellsdotter: Kivipuiston tyttö

Jää ritisi pahaenteisesti hänen laihan kehonsa alla, kun hän hoiperteli lahden yli. Hapsottava tukka oli huurteessa, ja pakkanen oli värjännyt hänen huulensa sinisiksi, mutta hän ei tuntenut enää kylmää. Hän oli täysin turta.

Nilla Kjellsdotterin esikoisdekkari Kivipuiston tyttö aloitti uuden dekkarisarjan, joka sijoittuu Pohjanmaalle Vaasan seutuville. Kirjan nimi viittaa meren rannalla Oravaisissa olevaan kivipuistoon, jossa olen itsekin käynyt monet kerrat. Yllä oleva lainaus on kirjan aloituslehdeltä. Nuori tyttö löytyi paleltuneena, mutta vielä hengissä kyseisestä kivipuistosta. Tyttö ei puhunut mitään, eikä häntä kaivannut kukaan.

Löyhkä oli sietämätön. Hän yski muutaman kerran. Vatsassa väänsi. Polvet tärisivät, kun hän ojensi jalkansa ja tönäisi ovea. Sydän hakkasi rinnassa. Ovi avautui vastenmielisesti kirskahtaen. Näky sumensi silmät.

Muutaman viikon päästä löydettiin tunnettu hyväntekijä ja diabetestutkija tapettuna omasta kodistaan. Vaasan poliisin rikospoliisi Mija Wadö oli jäämässä ansaitulle lomalleen, mutta uusi väkivaltarikos sai hänet muuttamaan lomapäätökset, sillä uusi rikostutkimus piti käynnistää nopeasti. Yhdistikö jotkin tekijät kivipuistosta löytyneen tytön ja tunnetun diabetestutkijan? Kenties, kenties.

Jotain salaperäistä alkoi selvitä diabetestutkijan elämästä, mutta jätän sen luettavaksi tarkemmin kirjan tarinasta. Jos et halua lukea lapsiin kodistuvista väkivaltarikoksista, niin jätä tämä kirja lukematta. En yleensä tykkää lukea ihan näin avoimesti väkivallasta kertovia dekkareita, mutta tässä talven tummuutta ja hyytäviä kelejä hohkaavassa uutuusdekkarissa oli runsaasti myös hyviä piirteitä mm. kirjan loppu koukutti seuraavan kirjan alkuun kiinnostavalla tavalla.

Nilla Kjellsdotterin Kivipuiston tyttö on pahaenteisen viihdyttävä ja koukuttava uusi dekkari, joka saa ansaitusti runsaasti lukijoita.

Nilla Kjellsdotter, Kivipuiston tyttö

suom. Anna Heroja

Gummerus 2022

s. 349

Flickan i Stenparken 2022

Dekkari

Murhia Pohjanmaalla-sarja 1

lauantai 10. joulukuuta 2022

Charlotte McConaghy: Täällä oli susia

Olin aina tiennyt, että minussa oli jotakin outoa, mutta tuona päivänä tajusin ensimmäistä kertaa, että se outo oli myös vaarallista. Ja tuona samaisena päivänä, kun kompuroin vajasta ulos viipyilevään violettiin iltahämärään, minä näin metsänreunassa ensimmäisen suteni ja se näki minut.

Australialaisen Charlotte McConaghyn teos Täällä oli susia sijoittui Skotlantiin. Päähenkilö oli australialainen Inti Flynn, joka oli saapunut kaksoissiskonsa Aggien ja biologitiiminsä kanssa vapauttamaan susia takaisin Skotlannin luontoon. Tietystikään paikalliset asukkaat eivät halunneet susia lähistölleen. Sudethan olivat vaarallisia ja tappaisivat heidät, heidän lapsensa tai heidän karjansa. Lisäksi korkeiden aitauksien pystyttämisestä tulisi runsaasti kustannuksia maatiloille, joilla oli jo ennestään paljon velkaa.

Tänään sudet palaavat tälle seudulle, jossa niitä ei ole satoihin vuosiin nähty. Muistavatko niiden ruumiit tämän maan niin kuin se muistaa ne? Maa tuntee sudet hyvin; se on odottanut niiden tulevan herättelemään sitä pitkästä unesta.

Maailma on ollut susille vaarallinen paikka. Ne on ammuttu monelta seudulta, samoin kirjan seuduilta. Ihmisten toimista seuraa yleensä muita ongelmia. Varsinkin kauriseläinten leviäminen tolkuttomasti oli seurauksena Skotlanninkin susikannan lopettamisesta. Kauriseläimethän syövät kaiken kasvillisuuden ja aiheuttavat maanviljelijöille runsaasti ongelmia.

Peräydyn aitauksesta ulos päästämättä sutta silmistäni. Se ei vieläkään liiku, ei säntää haaskalle toisin kuin laumansa viisi muuta sutta. Se katselee minua yhä.

Sitten Inti löysi kotinsa lähistöltä ruumiin. Ruumis näytti suden raatelemalta. Inti ei halunnut kenenkään näkevän ruumista, jotta sudet saisivat olla rauhassa, joten hän hautasi ruumiin ja piilotti jäljet. Lopulta myös Inti oli kuulusteltavana. Sudet olivat Intille kuitenkin ykköspaikalla, vaikka paikkakunnan poliisipäällikkökin havitteli kyseistä paikkaa Intin rinnalla.

Charlotte McConaghyn Täällä oli susia teos on kertomus luonnonsuojelijoista, jotka yrittävät toteuttaa susien palauttamisen takaisin luontoon. Yellowsstonen kansallispuistoon on onnistettu palauttamaan sudet 70 vuoden sudettoman vuoden jälkeen. Kyseiset luonnonsuojelijat innostivat kirjailijaa kirjoittamaan tämän kuvitteellisen kirjan susien villiinnyttämishankkeesta Skotlantiin. Kirjassa on myös toisena vahvana teemana perheväkivalta.

Charlotte McConaghyn teos Täällä oli susia oli huikean hieno yhdistelmä luontoa ja traagisia ihmissuhteita.

Charlotte McConaghy, Täällä oli susia *****

suom. Saara Pääkkönen

Wsoy 2022

s. 355

Once There Were Wolves 2021

Skotlanti

Susien villiinnyttämishanke

torstai 8. joulukuuta 2022

Joululahjakirjoja 2022

Jälleen on aika miettiä, mitä lahjakirjoja voisi hankkia joululahjaksi. Olen lukenut nämä ehdokaslistani kirjat ja tehnyt niistä bloggaukset, joten kirjan nimeä klikkaamalla pääset lukemaan kirjoista lisää.

Petra Rautiaisen Meren muisti kertoi kveeneistä ja 80-luvun Norjan Lapista, joka alkoi herätä öljyn aiheuttamiin vesistötuhoihin ja sitä kautta johtuviin eläimistötuhoihin.

Tämä kirja on mielestäni tämän vuoden parhaimpia kirjoja, ja se sopii lahjaksi luonnosta kiinnostuneille lukijoille. Jäämeri näyttää jäistä taikaansa kirjan miljöönä.

Merja Mäen huikean hieno esikoisteos Ennen lintuja koukutti minut heti historiallisten tapahtumien mukaan vuoteen 1940. Päähenkilön perheellä oli edessään ikävä evakkomatka kauas pois Karjalasta.

Suosittelen historiallisista kirjoista pitäville lukijoille.

Mikko Kamulan Kalevan pojat jatkoi uskomattoman hienoa historiallista Metsän kansa-kirjasarjaa fantasiaan ja mystiikkaan nojautuen. Kirjan tapahtumat sijoittuivat 1400-luvun loppupuolelle. Rakastan tätä kirjasarjaa.

Sarjan kirjat sopivat lahjaksi historiasta, fantasiasta ja mystiikasta pitäville lukijoille.

Silja Koiviston tietokirja Sataman kapakan Hilda kuvasi kattavasti prostituutioon liittyviä historiallisia ilmiöitä ja kertoi samalla kirjailijan isoisotätin iloluontoisesta elämästä, joka loppui väkivaltaiseen kuolemaan.

Tämä tietoteos oli hyvin koukuttavasti koottu runsaine valokuvineen. Tietokirjoista pitäville lukijoille tästä kirjasta löytyy runsaasti tietoa 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten yhteiskunnasta ja esim. suomalaisista naispoliiseista.

Aiemmin ilmestynyt Historian jännät naiset ja Suomen historian jännät naiset ovat huippumahtavia tietokirjoja ja esittelevät todella mielenkiintoisia naisia. Molemmat kirjat ovat timantteja taivaaseen ja takaisin matkallamme historian siivillä.

Suosittelen varsinkin historiasta ja tietokirjoista pitäville lukijoille.

Terhi Rannelan nuortenkirja Yöuinti ja muita novelleja sisältää 15 novellia nuorten maailmasta. Novellien henkilöt kulkevat novellista toiseen ja ne on helppo tunnistaa, että tästähän puhuttiin jo siinä ja siinä novellissa, aivan kuin puhuttaisiin jonkun yläasteluokan oppilaista. Kirja sopii hyvin yläaste/lukioikäisille lukijoille joululahjaksi.

Ilona Tuomisen trillerissä Huutoon vastaa kaiku vain oli yllättävä rikollinen, ja rikospaikkana mielettömän upea syyskuinen tunturi-Lappi. Tämä sopii jännityskirjoista pitäville lukijoille.

Antti Tuomaisen dekkaritrilogian kolmas kirja on nimeltään Majavateoria. Ensimmäisen nimi on Jäniskerroin ja toisen nimi on Hirvikaava. Nimet sopivat hyvin sekä seikkailupuistomaailma SunMunFunin laitteisiin että vakuutusmatemaatikosta kertovaan dekkarisarjaan. Näissä kirjoissa riittää hauskuutta ja kommelluksia, tosin myös ikäviä rosvoja jne. Tykkään tosi paljon tästä trilogiasta.

Suosittelen tämän trilogian kirjoja lahjaksi dekkareiden lukijoille.

Richard Osmanin Mies joka kuoli kahdesti jatkaa sympaattisella huumorilinjalla tarinointia seniorikylän murhakerhosta, joka ratkoo murhia ja muita rikoksia tällä kertaa timanttien vastustamattoman lumovoiman loisteessa. Sarjan ensimmäinen dekkari on nimeltään Torstain murhakerho. Tämä on yksi lempparisarjoistani. Ja sarja sopii tietysti jännityskirjojen lukijoille.

Japanilaisen Keigo Higashinon teos Namiyan puodin ihmeet sisäsi mielettömän huikean mysteeritarinan, jossa oli mukana yliluonnollisia aineksia. Rakastuin syvästi tämän kirjan tarinaan.

Uskon, että tämän kirjan tarina lumoaa jokaisen lukijan.

Toivottavasti löydät joululahjoiksi kirjoja, sillä lukeminen on ihan parasta ajanvietettä. Ja ainahan lahjaksi voi antaa myös lahjakortin, niin että lahjan saaja voi itse valita lukulahjansa.

Lukuiloa tarinoiden jouluun!

Banneri-luettelo

lauantai 31. joulukuuta 2022

perjantai 30. joulukuuta 2022

keskiviikko 28. joulukuuta 2022

maanantai 26. joulukuuta 2022

lauantai 24. joulukuuta 2022

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

tiistai 20. joulukuuta 2022

maanantai 19. joulukuuta 2022

lauantai 17. joulukuuta 2022

perjantai 16. joulukuuta 2022

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

maanantai 12. joulukuuta 2022

lauantai 10. joulukuuta 2022

torstai 8. joulukuuta 2022