Kaikissa perheissä kuoli lapsia. Oli äkillisiä ja parantumattomia tauteja, ripulia, kouristuksia, kurkkumätää. Lasten lyhyestä käynnistä maan päällä jäi merkiksi kätkyen muotoinen pieni hautakivi ja teksti "enkeli taivaassa", valokuvia, joita esiteltiin kyynel silmäkulmassa, ja vaimeita, miltei levollisia keskusteluja, jotka kauhistuttivat eläviä lapsia, koska he pelkäsivät kokevansa saman kohtalon.
Ranskalainen Annie Ernaux (1940-) sai vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2021 ilmestyi suomennos Annie Ernauxin muistelmakirjasta Vuodet. Kirjassa Ernauxin tyyli kirjoittaa on hyvin omalaatuinen ja kokeileva, jopa esseemäinen. Kirjan teksti on ajatusten virtaa, johon on liitetty ajankohtaan sopivia yhteiskunnallisia tapahtumia esim. presidenttien valinnat ja katolisen kirkon vaikutuksen mureneminen politiikasta.
Annie Ernaux jäi henkiin synnyttyään toisen maailmansodan aikana. Sen jälkeen oli vielä mahdollisuus kuolla kaikenlaisiin tarttuviin tauteihin. Hänen isosiskonsa kuoli 6-vuotiaana. Siskosta oli otettu valokuvia. Annie Ernaux kertoo omasta elämästään kertomalla ensin valokuvista minkä näköinen hän itse oli, missä kuva oli otettu ja minä vuonna kuva oli otettu. Sen jälkeen hän kertoi laajemmin kyseisestä ajasta mm. perheestään, kouluista, kirjoista, elokuvista, pojista, haluista, moraalista ym. Valokuvat pitävät muistoja yllä.
Masturboinnin täyteiset vuodet olivat siis loputtoman pitkät, kunnes astuimme avioon ja saimme luvan rakastella. Ennen avioliittoa jouduimme elämään ilman nautintoa, jonka arvelimme kuuluvan vain aikuisille, vaikka fyysinen halumme vaati tulla tyydytetyksi hinnalla millä hyvänsä, vaikka kuinka rukoilimme ja koetimme sitä harhauttaa. Meidän oli pakko pimittää salaisuutemme, joka asetti meidät pervertikkojen, hysteerikkojen ja huorien joukkoon.
Lapsilla oli kiire kasvaa, nuorilla oli kiire aikuistua ja aikuisilla oli kiire perustaa perheet, synnyttää lapsia, tehdä töitä jne., kunnes tuli pysähdys. Kuka minä olen ja mitä minä oikeasti tahdon tehdä elämässä? Annie Ernauxin elämä oli hyvin samaistuttavaa, ja hyvin moni elää juuri samalla tavalla elämäänsä kuin hän.
Annie Ernaux halusi kirjoittaa kirjoja. Hän koki avioliiton rajoittavan elämäänsä, joten hän erosi miehestään. Voi kuulostaa liiankin arkipäiväiseltä, mutta Ernauxin tapa kirjoittaa tekee tekstistä hyvin kiinnostavan, sillä pidän valtavasti siitä, että tekstistä nousee esille muutakin kuin oma elämä, varsinkin yhteiskunnalliset ajankuvat, muutokset ja kehitykset. Myös ajattelutavan muutokset näkyivät Ernauxin tekstissä.
Nobelisti Annie Ernauxin vaikuttava muistelmateos Vuodet teki näkyväksi hänen oman elämänsä lisäksi historialliset ja yhteiskunnalliset muutokset.
Annie Ernaux, Vuodet
Lotta Toivanen
Gummerus 2022, Kolmas painos
s. 215
Les années 2008
Muistelmateos
Nobel-palkinto
