Maija on pakahtumaisillaan onnesta että saa olla kotona, että saa puuhata oman pesueensa parissa ja käyttää omia tavaroitaan. Tällä hetkellä häntä ei yhtään häiritse se, että tulevaksi talveksi on niukasti ruokaa ja tarvikkeita sekä heitä itseään että elikoita varten. Kaikki vaikeudet ovat poispuhalletut, hän hyräilee laulua täysin unohtaen miten kurja lauluääni hänellä oikeastaan on.
Anni Blomqvistin kolmas Myrskyluoto-sarjan kirja on nimeltään Maija. Maija on sarjan päähenkilö, kalastajan vaimo Ahvenanmaan saaristosta. Edellisessä teoksessa, joka oli nimeltään Luoto meressä, Maija meni lastensa ja elikoiden kanssa Simskälaan, vanhempiensa luokse sotaoloja pakoon, ja Janne pakeni mantereen puolelle, ettei joutunut sotaan väärälle puolelle.
On kauhistuttavan hiljaista, Maijan kädet vapisevat niin että on vaikea saada otetta talikynttilästä uuninreunustalla. Lopulta hän saa siihen tulen ja kohottaa kynttilänjalan valaistakseen ympäristön. Vuodeverho on vedetty toisen sängyn eteen. Ne ovat menneet sinne piiloon, hän ajattelee helpottuneena.
- Missä Mikael on?
Maija koki elämänsä pahimman menetyksen, kun hänen lapsensa hukkui kodin lähistöllä mereen leikin tiimellyksessä. Lapset olivat keskenään leikkimässä, Maija pyykäämässä ja hoitamassa elikoitaan, Janne hakemassa ruokaa elikoille, kun onnettomuus tapahtui, onnettomuus, joka on joka vanhemman painajainen, lapsen kuolema. Niin tarpeeton ja niin turha. Meri antaa ja meri ottaa.
Kun Maija taas pääsee jaloilleen, tuntuu kuin hän olisi ollut pitkän aikaa erossa arkielämästä. Kuitenkin hän on ollut aivan sen keskessä ja pahimmasta väsymyksestä toivuttuaan seurannut sitä koko ajan.
Lapsen kuolema ja uuden lapsen, Gabrielin, syntymä veivät Maijan henkiset ja ruumiilliset voimat kokonaan. Avuksi tuli onneksi Vallborg-kummi, joten Maija sai rauhassa levätä ja koota voimiaan.
Lasten iloksi Janne toi tuomisinaan matkalta rihvelitaulun. Maija yllättyi Jannen kirjoitustaidosta, sillä hän ei itse osannut kirjoittaa. Nyt Janne oli päättänyt opettaa vanhimmat lapset kirjoittamaan. Kinkereillä vaadittiin, että kaikki osasivat lukea, mutta kirjoittaminen oli vain harvojen taitoja.
Elämä saarella, jossa meri velloi valtoimenaan, toi päiviin iloa ja toisinaan suruja ja menetyksiä. Sairaudet hoidettiin itse. Kun Maijan vanhin lapsi Maria sai suuhunsa paiseen, sen päälle laitettiin iilimato. Iilimatoja pidettiin purkissa, sillä ne söivät haavojen mädät ainekset pois.
Ikävimpiä tapahtumia olivat tulipalot. Tulipaloissa yleensä menetettiin koko omaisuus ja lainat vain jäivät jäljelle. Joulunalusaika Gabrielin syntymän jälkeen oli ikävä, kun Maijan ja Jannen perhe menetti kotinsa ja joutui asumaan navettaan. Talvimyrskyjen jälkeen Maijalla perheineen oli edessä jälleen muutto Maijan lapsuuskotiin Simskälaan. Sitä ennen piti pelätä, että he kuolisivat talven hyytävään kylmyyteen tai nälkään.
Anni Blomqvistin Maija teos toi esille sydämeen sattuvia tapahtumia Myrskyluodolta.
Anni Blomqvist, Maija
suom. Liisa Ryömä ja Björn-Christer Lindgren
Gummerus 1976
s. 157
Maja 1970
Myrskyluoto-sarja 3. osa
1800-luku
Ahvenanmaan saaristo
Anni Blomqvist: Tie Myrskyluotoon
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Kirjabloggaajien 16. klassikkohaasteen vetäjänä toimii Tiina Kirjaluotsi-blogista. Kiitokseni Tiinalle vetovastuusta.
Klassikkohaasteisiin lukemani kirjat:
1. Émile Zola: Nana
2. Veijo Meri: Manillaköysi
3. Maria Jotuni: Huojuva talo
4. Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
5. Aila Meriluoto: Peter-Peter
6. Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia
7. Ken Keysey: Yksi lensi yli käenpesän
8. Timo K. Mukka: Tabu
9. Hannu Salama: Juhannustanssit
10. D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
11. Lasse Sinkkonen: Solveigin laulu
12. Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä
13. Juhani Aho: Rautatie
14. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
15. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
16. Anni Blomqvist: Maija