Kirjasähkökäyrä

Byeong-Mo Gu: Nainen ja veitsi
Börjlind Cilla ja Rolf: Nousuvesi
Börjlind Cilla ja Rolf: Kolmas ääni
Börjlind Cilla ja Rolf: Musta aamunkoitto
Börjlind Cilla ja Rolf: Uinu, paju pienoinen
Börjlind Cilla ja Rolf: Polttopiste

Börjlind Cilla ja Rolf: Jäätynyt kulta

Börjlind Cilla ja Rolf: Laupias samarialainen

Börjlind Cilla ja Rolf: Yön silmä
Carey M. R.: Maailman lahjakkain tyttö
Carrell Jennifer Lee: Shakespearen salaisuus
Chirovici C. O. : Pahaa verta

Christie Agatha: Neiti Marplen jäljillä (Novellikirja:12 kirjailijaa)
Christie Agatha: Lentävä kuolema
Christie Agatha: Ruumis kirjastossa

Christie Agatha: Murha maalaiskylässä

Christie Agatha: Lomahotellin murhat

Christie Agatha: Neiti Marplea ei petetä

Christie Agatha: Neiti Marple koston jumalattarena

Christie Agatha: Syyttävä sormi

Clarke Lucy: Haaksirikkoutuneet

Cleeves Ann: Kuolonkukkia
Cleveland Karen: Koko totuus
Cleveland Karen: Totuuden tuolla puolen

Coben Harlan: Viaton
Cole Daniel: Räsynukke
Connelly Michael: Yövuoro
Constantine Liv: Toinen rouva Parrish

Cook Robin: Perimä

Cornwell Patricia: Punainen usva
Cornwell Patricia: Paljaat luut
Cornwell Patricia: Tomuksi ja tuhkaksi
Cornwell Patricia: Samaa verta
Cornwell Patricia: Riistetty
Cornwell Patricia: Kaaos
Dahl Arne: Vapaus

Dave Laura: Suojele häntä
Delaney J P: Edellinen asukas
Desai Kishwar: Postimyyntilapset

Donoghue Emma: Huone
Doughty Louise: Kielletyn hedelmän kuja
Edvardsson Mattias: Melkein tosi tarina
Edvardsson Mattias: Aivan tavallinen perhe

Edvardsson Mattias: Hyvät naapurit

Edvardsson Mattias: Perhetragedia
Ekberg Anna: Salattu nainen
Ekberg Anna: Uskottu nainen
Ekberg Anna: Kadotettu nainen

Ekberg Anna ja Thomas Rydahl: Merenneidon kuolema

Ekman Kerstin: Tapahtui veden äärellä

Elston Ashley: Ratkaiseva valhe
Engberg Katrine: Krokotiilinvartija
Ericson Pernilla: Älä käännä selkääsi

Eriksson Maria: Mian salaisuus
Escobar Melba: Kauneussalonki

Evanovitch Janet: Herttaseiska:Kahdeksan kaunista; Yhdeksänhyvää
Fagerholm Monika: Lola ylösalaisin

Fellowes Jessica: Mitfordin murhat
Finn A.J.: Nainen ikkunassa

Fitzek Sebastian: Potilas

Fitzek Sebastian: Matkustaja 23
Flynn Gillian: Kiltti tyttö
Flynn Gillian: Paha paikka
Flynn Gillian: Teräviä esineitä

Fossum Karin: Varoitus; Minä näen pimeässä
Frantz Eva: Sininen huvila

Frantz Eva: Suvisaari
French Nicci: Murheellinen maanantai

French Nicci: Tiistai taakse jäänyt

French Nicci: Keskiviikkoa odottaessa

French Nicci: Torstain lapsi

French Nicci: Perjantai mielessä

French Nicci: Lauantain sielunmessu

French Nicci: Sunnuntai sarastaa

French Nicci: Vainajien päivä

Freveletti Jamie: Pahaa pakoon; Pimeän läpi

Frost Anne: Anna Mantken salaisuus
Gads Tomas: Luopiot
Gads Tomas: Pirulainen

Gads Tomas: Hymytyttö
Gaige Amity: Schroder

Gerhardsen Carin: Piparkakkutalo

Gerhardsen Carin: Tuhkimotytöt

Gerhardsen Carin: Unilaulu

Gerhardsen Carin: Piirileikki

Gerhardsen Carin: Hyvä haltija

Gerhardsen Carin: Jääkylmät silmät
Gerritsen Tess: Eloonjäänyt
Golding William: Kärpästen herra
Grebe Camilla: Kun jää pettää alta
Grebe Camilla: Lemmikki
Grebe Camilla: Horros
Grebe Camilla: Varjokuvat

Grebe Camilla: Veteen piirretty viiva

Grebe Camilla: Ajasta ikuisuuteen
Green Sally: Puoliksi paha
Griffiths Elly: Risteyskohdat
Griffiths Elly: Januksen kivi
Griffiths Elly: Jyrkänteen reunalla
Griffiths Elly: Käärmeen kirous
Griffiths Elly: Korppikuningas
Griffiths Elly: Kadonneet ja kuolleet
Griffiths Elly: Aavekentät
Griffiths Elly: Siniviittainen nainen

Griffiths Elly: Maan alla

Griffiths Elly: Musta enkeli

Griffiths Elly: Muukalaisen päiväkirjat

Griffiths Elly: Kivikehä

Griffiths Elly: Lyhdynkantaja

Griffiths Elly: Lukittu huone

Griffiths Elly: Ruth Gallowayn joulu

Griffiths Elly: Yöhaukat

Griffiths Elly: Taikatemppumurhat

Griffiths Kaarina: Meren syliin

Hakkarainen Milka: Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla
Hammesfahr Petra: Pahantekijä
Hargla Indrek: Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus
Harper Jane: Kuiva kausi
Harper Jane: Luonnonvoimat

Harper Jane: Kadonnut mies

Harper Jane: Selviytyjät

Harper Jane: Ulkopuoliset
Harris Thomas: Cari Mora
Hautala Marko: Torajyvät
Hawkins Paula: Nainen junassa
Hawkins Paula: Tummiin vesiin

Hawkins Paula: Kuin kytevä tuli
Hayes Terry: Vaeltaja
Hemingway Ernest: Kirjava satama

Heino Jyrki: Kellari
Heino Jyrki: Kello
Heino Jyrki: Kelmit
Heino Marja-Liisa: Astuit väärään autoon

Hermans Daniëlle: Tulppaanimurhat

Hiekkapelto Kati: Kolibri
Hiekkapelto Kati: Suojattomat
Hiekkapelto Kati: Tumma

Higasino Keigo: Uskollinen naapuri

Higasino Keigo: Myrkyllinen liitto

Higasino Keigo: Namiyan puodin ihmeet

Higgins Clark Mary: Kadonneet vuodet
Highsmith Patricia: Tunari
Hilton Lisa: Maestra
Hiltunen Simo: Lampaan vaatteissa

Holmström Johanna: Suden lapset

Holopainen Niina: Anita
Holt Anne: Kuollut kulma

Holt Anne: Kuolematon kunnia

Holt Anne: Jäinen painajainen

Holt Anne: Hyytävä kosto

Horst Jørn Lier: Hiljainen meri
Horst Jørn Lier: Hylkiöt
Horst Jørn Lier: Tulikoe
Horst Jørn Lier: Luolamies
Horst Jørn Lier: Koodi

Horst Jørn Lier: Avaintodistaja

Horst Jørn Lier: Pimeä laskeutuu

Horst Jørn Lier : Kadonnut Felicia

Horst Jørn Lier: Pahan otteessa

Horst Jørn Lier: Yksi ja ainoa

Horst Jørn Lier : Suljettu talveksi

Horst Jørn Lier: Tapaus 1569

Howard Linda: Yönhuntu

Hunter Cara: Jäljettömiin

Hunter Cara: Pimeyteen

Hunter Cara: Ei ulospääsyä

Hunter Cara: Vimma

Hunter Cara: Koko totuus

Hunter Cara: Kaivattu kuolema

Hurley Andrew Michael: Hylätty ranta

Hurma Nina: Yönpunainen höyhen
Hurma Nina: Hatuntekijän kuolema

Hytönen Ville: Johannes-Andreas
Hämäläinen Karo: Ilta on julma

Härkönen Anna-Leena: Rikospaikka

Härkönen Rebekka: Prinsessamekko

Härkönen Rebekka: Pihtiote
Ilves J. M. : Sorjonen - Nukkekoti
Indri∂ason Arnaldur: Talvikaupunki
Jaakola Marissa ja Ari Väntänen: Takaisin valoon
Jackson Stina: Hopeatie

Jackson Stina: Erämaa

James P.D.: Totuus ja toiveet

James P.D.: Kuolema joulupäivänä

Jansson Anna: Murhan alkemia
Jansson Anna: Haudan takaa
Jansson Anna : Tuhopolttaja

Jansson Anna: Katoavat jäljet

Jewell Lisa: Joka askel jonka otat
Jewell Lisa: Sitten hän oli poissa
Jewell Lisa: Löysin sinut

Jewell Lisa: Kaikista synkimmät salaisuudet

Jewell Lisa: Näkymätön tyttö

Jewell Lisa: Yöhön kadonnut

Jewell Lisa: Mikään tästä ei ole totta
John D. B.: Pohjoisen tähti
Jokinen Seppo: Koskinen ja siimamies
Jokinen Seppo: Koskinen ja raadonsyöjä

Jónasson Ragnar: Lumisokea

Jónasson Ragnar: Tuhkayö

Jónasson Ragnar: Repeämä

Jónasson Ragnar: Sydäntalvi

Jónasson Ragnar: Pimeys

Jones Lisa R.: Ihosi alla

Jungstedt Mari: Kevään kalpeudessa; Hiljaisuudenhinta , Vaarallinen leikki
Jungstedt Mari: Joka yksin kulkee

Jungstedt Mari: Pimeys keskellämme
Kaaberbøl Lene ja Agnete Friis: Poika matkalaukussa
Kaaberbøl Lene ja Agnete Friis: Hiljainen, huomaamaton murha
Kaaberbøl Lene ja Agnete Friis: Satakielen kuolema
Kaaberbøl Lene ja Agnete Friis: Huomaavainen murhaaja

Kallentoft Mons: Sydäntalvenuhri; Suvisurmat; Syyskalma ;Kevätkuolema
Kallentoft Mons: Viides vuodenaika
Kallentoft Mons: Vesienkelit
Kallentoft Mons ja Markus Lutteman: Zack

Kaukonen Martta: Terapiassa
Kay Elizabeth: Seitsemän valhetta
Kelly Erin: Älä jää pimeään
Kelly Erin: Kiviäidit

Kelly Erin: Myrkkypuu

Kepler Lars: Paganini ja paholainen
Kepler Lars: Tulitodistaja
Kepler Lars: Nukkumatti
Kepler Lars: Vainooja
Kepler Lars: Kaniininmetsästäjä
Kepler Lars: Lazarus

Keskitalo Joona: Saari, joka repesi
Kilpi Marko: Elävien kirjoihin
Kilpi Marko: Kadotetut , Kuolematon

Kilpi Marko: Kuolemanenkeli - Undertaker

Kilpi Marko: Kuolemanlaakso

Kjellsdotter Nilla: Kivipuiston tyttö

Kjellsdotter Nilla: Taivaankartano

Kjellsdotter Nilla: Jo joutuvi yö
Knight Renée: Kenenkään ei pitänyt tietää
Knoll Jessica: Onnentyttö
Konar Affinity: Elävien kirja

Kotajärvi Sanna: Pimeän peto
Krefeld Michael Katz: Langenneet
Kubica Mary: Good Girl - Kunpa tietäisit
Kubica Mary: Pretty Baby
Kubica Mary: Don´t You Cry - Menneisyyden varjot

Kuusela Saija: Katse

Kuusela Saija: Vyöry

Kuusela Saija: Raja

Kvensler Ulf: Erämaa

Laestadius Ann-Helén: Varkaus

Laiho Tommi: Uhanalaiset
Laine Matti: Merkitty mies
Lander Leena: Tummien perhosten koti

Lapidus Jens: Ainakin äiti yritti - Rikostarinoita

LaPlante Alice: Hämärän huoneet

Lappalainen Mirkka: Smittenin murha - Katoamistapaus 1600-luvulta

Larsson Åsa: Uhrilahja

Larsson Åsa: Isien pahat teot
Lehtolainen Leena: Rautakolmio

Lehtolainen Leena: Joulupukin suudelma - Jännittäviä joulutarinoita

Lelic Simon: Katkeamispiste, Tuomio
Lemaitre Pierre: Verihäät
Lemaitre Pierre: Tulen varjot
Lewis Beth: Suden tie
Lihammer Anna: Kun pimeys peittää maan
Lindstein Mariette: Ehdoton valta
Lindstein Mariette: Tuomiopäivä

Lindqvist Mari: Hiilellä piirretty talo

Lloyd Sam: Muistometsä

Luhtaniemi Pasi: Sokea piste

Lundgren Jennie ja Ulrika Lundgren Lindmark: Kun jää murtuu

Lupton Rosamund: Sisar ; Mitä jäljelle jää
Lupton Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
Läckberg Camilla: Pahanilmanlintu
Läckberg Camilla: Perillinen; Merenneito; Majakanvartija

Läckberg Camilla: Enkelintekijä
Läckberg Camilla: Leijonankesyttäjä
Läckberg Camilla: Mantelintuoksua lumimyrskyssä
Lähteenmäki Laura: Ikkunat yöhön

MacDonald Patricia: Pikkusiskon painajainen
Mackintosh Clare: Annoin sinun mennä
Mackintosh Clare: Minä näen sinut
Mackintosh Clare: Anna minun olla

Mackintosh Clare: Panttivanki

Mackintosh Clare: Tummat vedet

Mackintosh Clare: Vuorten varjo

Malerman Josh: Punainen piano

Malmstedt Tuire: Lasitarha

Malmstedt Tuire: Lumihauta

Malmstedt Tuire: Lyijysydän

Malmstedt Tuire: Luusaari

Marklund Liza: Uhatut; Turvapaikka ; Panttivanki
Marklund Liza: Ajojahti
Marklund Liza: Rautaveri

Marklund Liza: Napapiiri

Marklund Liza: Suonsilmä

Marklund Liza: Myrskyvuori
Maynard Joyce: Vuori talon takana

McConaghy Charlotte: Täällä oli susia

McFadden Freida: Kotiapulainen

McFadden Freida: Kotiapulaisen salaisuus

McFadden Freida: Kotiapulainen valvoo

McFadden Freida: Eristysvanki

McGrath M.J.: Lumipoika
McKinty Adrian: Ketju
McNamara Michelle: Katoan yön pimeyteen
Michaelides Alex: Hiljainen potilas
Miettinen Kimmo: Sukuviha

Mina Denise: Petojen kaupunki

Mo Johanna: Yölaulaja

Mo Johanna: Varjolilja

Mo Johanna: Metsämaa
Mola Carmen: Verimorsian

Monks Takhar Helen: Kaikki mitä halusit
Monroe J.S.: Löydä minut
Morton Kate: Talo järven rannalla

Moström Jonas: Kameleontti

Musso Guillaume: Tyttö ja yö

Musson Hester: Finton Hallin arvoitus
Mäki Reijo: Liian kaunis tyttö
Natt och Dag Niklas: 1793
Natt och Dag Niklas: 1974 Elävien haudasta

Natt och Dag Niklas: 1795 Petojen naamiot

Nesbø Jo: Aave
Nesbø Jo: Poliisi
Nesbø Jo: Jano
Nesbø Jo: Veitsi

Nesbø Jo: Verikuu
Nesbø Jo: Isänsä poika
Nesbø Jo: Verta lumella I
Neuhaus Nele: Lumikin on kuoltava
Neuvel Sylvain: Uinuvat jättiläiset

Niemi Mikael: Veden viemää
Niemi Mikael: Karhun keitto
Nissinen Jari: Paha mieli
Nordbo Mads Peder: Tyttö ilman ihoa
Norebäck Elisabeth: Sano että olet minun

Norebäck Elisabeth: Nadia
North Alex: Kuiskaaja

Nuotio Eppu & Nuotio Anna: Tuplana kiitos

Nummi Markus: Karkkipäivä

Oates Joyce Carol: Sisareni,rakkaani
O´Donnell Lisa: Mehiläisten kuolema
Ohlsson Kristina: Nukketalo
Ohlsson Kristina: Tuhatkaunot
Ohlsson Kristina: Varjelijat
Ohlsson Kristina: Paratiisiuhrit
Ohlsson Kristina: Daavidintähdet
Ohlsson Kristina: Syntitaakka
Ohlsson Kristina: Lotus Blues
Ohlsson Kristina: Mion Blues
Ohlsson Kristina: Sairaat sielut

Ohlsson Kristina: Myrskynvartija

Ohlsson Kristina: Jäänmurtaja

Ohlsson Kristina: Varjopaikka

Ojala Anu: Jääsilkkitie

Ojala Anu: Kuolinsoitto

Ojala Anu: Taivasverkko

Ollikainen A. M.: Kontti
Ollikainen Milla: Veripailakat
Ollikainen Milla: Vesiraukka
Ollikainen Milla: Pirunkuru

Osman Richard: Torstain murhakerho

Osman Richard: Mies joka kuoli kahdesti

Osman Richard: Hutiluoti

Osman Richard: Viimeinen pirulainen
Owen Nikki: Vanki 375

Pakkanen Outi: Toinen kerros
Pakkanen Outi: Rakastaja
Pakkanen Outi: Marius

Paris B.A.: Suljettujen ovien takana
Park Eeva: Viimeisellä rajalla

Patrakka Anu: Arvoton, Kiusaaja

Pearse Sarah: Parantola

Penner Sarah: Lontoon salatieteellinen seura
Penney Stef: Näkymättömät
Penny Louise: Kuolema kiitospäivänä
Penny Louise: Kylmän kosketus
Persson Per Ole: Jaco
Persson Giolito Malin: Suurin kaikista
Pettersson Lars: Koutokeino, kylmä kosto

Peura Nina: Kuolemankukkia
Phillips Gin: Niin kuin me olisimme kauniita
Phillips Jayne Anne: Suojelus
Pirotte Emmanuelle: Vielä tänään olemme elossa

Plat Anna: Kukaan rakkaasi ei kuole
Poznanski Ursula: Vii5i
Poznanski Ursula: Sokeat linnut
Poznanski Ursula: Äänet

Prose Nita: Huonesiivooja
Putkonen Liina: Jäätynyt tyttö
Putkonen Liina: Palanut poika
Raake John Kåre: Jää
Raevaara Tiina: Laukaisu
Redondo Dolores: Näkymätön vartija , Luualttari
Redondo Dolores: Myrskyuhri

Remes Matti: Tappolista

Remes Matti: Verenpunainen spiraali

Remes Matti: Tappava tuliainen

Rensburg Laure van: Ei muita kuin me

Rensburg Laure von: Kiltti tytär

Ridpath Michael: Varjojen saartama
Riel Ane: Pihka

Riel Ane: Tiima
Rogneby Jenny: Leona - Kortit on jaettu
Rogneby Jenny: Leona - Tarkoitus pyhittää keinot

Rolfsdotter Ulrika: Saaliin sydän

Roslund Anders & Hellström Börge: Kolme sekuntia

Rosman Ann: Majakkamestarin tytär

Rous Emma: Au Pair

Rous Emma: Täydelliset vieraat
Rubenhold Hallie: Viisi - Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit
Rydahl Thomas: Erakko

Rämö Satu: Hildur

Rämö Satu: Rósa & Björk

Rämö Satu: Jakob

Rämö Satu: Rakel
Rönnbacka Christian: Rakennus 31

Rönnbacka Christian: Henna Björk: Isku

Rönnbacka Christian: Henna Björk: Jahti

Rönnbacka Christian: Henna Björk: Koodi
Sahlberg Asko: Irinan kuolemat

Salmi Heta: Sininen kaunotar
Samartin Cecilia: Kirottu kauneus

Sandberg Timo: Mustamäki
Sandberg Timo: Kärpäsvaara
Sansom C. J. : Ilmestys

Sarenbrant Sofie: Lepää rauhassa
Sarenbrant Sofie: Avoimet ovet
Sarenbrant Sofie: Osasto 73
Sarenbrant Sofie: Kerjäläinen
Sarenbrant Sofie: Syntipukki

Sarenbrant Sofie: Häpeänurkka

Sarenbrant Sofie: Valheenpunoja

Sarenbrant Sofie: Kuoleman kintereillä

Sarenbrant Sofie: Suojelusenkeli

Sarenbrant Sofie: Sielunkumppani

Sarenbrant Sofie: Parasiitti
Schepp Emelie: Ikuisesti merkitty
Schepp Emelie: Valkoiset jäljet
Schulman Ninni: Tyttö lumisateessa
Schulman Ninni: Poika joka ei itke
Schulman Ninni: Vastaa jos kuulet
Schulman Ninni: Älä kerro kenellekään

Schulman Ninni: Tervetuloa kotiin

Schulman Ninni: Kun kellot seisahtuvat

Schulman Ninni: Juhlimaan tulkaa

Schulman Ninni: Viimeiset leikit

Sebold Alice: Oma taivas
Seeck Max: Uskollinen lukija

Seeck Max: Pahan verkko

Seeck Max: Kauna

Seeck Max: Loukko

Seeck Max: Merkitty
Sehlstedt Kicki: Älä silmä pieni

Shearer L. T.: Kissa, joka pyydysti tappajan

Schirach Ferdinand von: Collinin tapaus

Sigurdardóttir Lilja: Jääkylmä aurinko

Sikurdardóttir Lilja: Verenpunainen meri

Sigurdardóttir Lilja: Kalmankalpea maa

Sigurdardóttir Lilja: Kuolonmusta laava

Sigurðardóttir Yrsa: Nukke

Sigurðardóttir Yrsa: Hiljaisuus

Sigurðardóttir Yrsa: Näen sinut

Sigurdsson Skúli: Isoveli
Simukka Salla: Punainen kuin veri
Simukka Salla: Valkea kuin lumi
Simukka Salla: Musta kuin eebenpuu
Slaughter Karin: Pettävä hiljaisuus
Slaughter Karin: Yli rajan

Slaughter Karin: Rikollinen
Slaughter Karin: Näkymätön
Slaughter Karin: Kaunokaiset
Slaughter Karin: Kahlittu
Slaughter Karin: Hyvä tytär
Slaughter Karin: Menneisyyden jäljet
Slaughter Karin: Viimeinen leski

Slaughter Karin: Vaikeneva vaimo

Slaughter Karin: Epäluotettava todistaja
Slimani Leïla: Kehtolaulu
Snoekstra Anna: Peilikuva
Staun Susanne: Punainen merkki

Stehn Malin: Kun vuosi vaihtuu
Sten Camilla: Kadonnut kylä

Sten Viveca: Sisäpiirissä

Sterling Michelle Min: Nollaleiri

Stevens Chevy: Kadonnut

Stonex Emma: Majakanvartijat

Strömberg Sara: Hakkuu
Sveen Gard: Raskaat varjot
Sveen Gard: Pimeän sylissä
Sveen Gard: Verikarkelot

Suhonen Pete: Naiset kuin muuttolinnut
Sund Erik Axl: Varistyttö
Sund Erik Axl: Unissakulkija
Sylvain Dominique: Ääni

Tammi: 24 yötä jouluun - Huippudekkaristien jännitystarinoita
Tangen Geir: Maestro
Tangen Geir: Sydämenmurskaaja
Tartt Donna: Jumalat juhlivat öisin
Tartt Donna: Pieni ystävä

Tervo Jari: Pyhiesi yhteyteen
Tervo Jari: Layla
Theils Lone: Kohtalokas merimatka
Theils Lone: Runoilijan vaimo
Theorin Johan: Sankta Psykon kasvatit

Toiset 24 yötä jouluun
Torday Paul: Ventovieras
Tremayne S. K. : Jääkaksoset
Tremayne S. K.: Äänet
Tudor C.J.: Liitu-ukko
Tudor C.J.: Paluu pimeästä

Tuokko Kaisu: Yksin, Kosto

Tuomainen Antti: Jäniskerroin

Tuomainen Antti: Hirvikaava

Tuomainen Antti: Majavateoria

Tuomainen Antti: Tapahtuu huomenna

Tuomainen Antti: Kaivos

Tuominen Ilona: Huutoon vastaa kaiku vain
Turow Scott: Identtiset

Tyce Harriet: Veriappelsiini

Tyce Harriet: Kaikki valheesi
Vala Vera: Suden hetki
Vann David: Kylmä saari

Vares Vesa: Kuolema kasarmilla

Verdon John: Numeropeli; Sokkoleikki

Wahl Mats: Näkymätön

Wahlden Christina: Älä puhu kuolleista

Wahldén Christina: Syklonivaroitus

Wahldén Christina: Miehiltä kielletty

Waltari Mika: Komisario Palmun erehdys
Ware Ruth: Synkän metsän siimeksessä
Ware Ruth: Nainen hytissä 10

Ware Ruth: Rouva Westaway on kuollut

Ware Ruth: Lumimyrsky

Watson S.J.: Kun suljen silmäni
Watson S.J. : Kaksoiselämä
Weaver Tim: Uhri

Willingham Stacy: Välähdys pimeässä
Wyld Evie: Kaikki laulavat linnut

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Christopher Isherwood: Praterin orvokki

Praterin orvokki oli englantilaissyntyisen Christopher Isherwoodin (1904-1986) omaelämäkerrallinen kertomus, ja se kertoi elokuvan tekemisestä. Kirja julkaistiin jo vuonna 1946, ja se kertoi 1930-luvun alkuvuosista, jolloin natsi-Saksa levitti kauhua maailmalle. Kirjan kertojaminä oli kirjailija itse, joka päätyi käsikirjoittajaksi Praterin orvokki-nimiseen elokuvaan. Elokuvaohjaajaksi oli valittu itävaltalainen Friedrich Bergmann, jonka läheiseksi työpariksi Isherwood joutui pienestä pakosta, koska puhui saksaa. Alun hankaluuksien jälkeen, Isherwood nautti täysin rinnoin käsikirjoittamisesta ja elokuvantekemisestä.

”Oletko sinä koskaan aikaisemmin ollut elokuvastudiossa?”

”Vain kerran. Vuosia sitten.”

”Ilmiönä se varmaan kiinnostaa sinua. Nykypäivän elokuvastudio on itse asiassa 1500-luvun palatsi. Siellä näkee sen minkä Shakespeare näki: tyrannin ehdottoman vallan, hovimiehet, mielistelijät, ilveilijät, ovelat kunnianhimoiset juonittelijat. Siellä on uskomattoman kauniita naisia ja tunaroivia suosikkeja. On suuria miehiä, jotka joutuvat äkkiä epäsuosioon. On mitä mielettömintä tuhlaavaisuutta ja odottamattominta kitsastelua muutamasta roposesta. On suurenmoista valheellista loistoa ja niin ikään kulissien taakse kätkettyä hirvittävää kurjuutta. On valtavia suunnitelmia, joista luovutaan pelkän oikun vuoksi. On salaisuuksia, jotka kaikki tuntevat ja joista kukaan ei puhu. On jopa kaksi tai kolme rehellistä neuvonantajaa. On hovinarreja, jotka esittävät syviä viisauksia sanaleikein, jotta heidän sanojaan ei otettaisi todesta. Yksin ollessaan he irvistelevät, repivät hiuksiaan ja itkevät.”

Yllä oleva teksti on ote Praterin orvokista, jossa ohjaaja Bergmann esittelee elokuvastudiota Isherwoodille. Mielestäni teksti oli taiturimaista ja nautin kirjan lukemisesta. Isherwood otti kirjallaan kantaa toisen maailmansodan alkamiseen, sillä kirjassa luettiin sanomalehdistä Euroopan tapahtumista ja keskusteltiin kiivaasti sodan alkamisesta. Tietysti kirjan ohjaaja oli huolissaan perheensä hyvinvoinnista Itävallassa, mikä levisi lopulta kaikkiin elokuvan tekijöihin.

Isherwood matkusti paljon Berliinissä, ja hänellä oli jopa saksalainen miesystävä, joka vangittiin, koska oli homo. Berliini oli ennen toista maailmansotaa vapaamielinen paikka, josta Isherwood on kirjoittanut useimmissa kirjoissaan, joista kuuluisin lienee Jäähyväiset Berliinille (Cabaret)-teos. Omasta homoudestaan Isherwood kirjoitti myös Praterin orvokissa, mutta ei suorasanaisesti, sillä siitä mieluummin vaiettiin noihin aikoihin. Vaikeneminen ei ollut mikään ihme, koska homous oli useimmissa maissa sairaus.

Elokuvaohjaaja Bergmann oli kirjan voimakkain persoona, joka hallitsi koko elokuvan tekemistä ja Isherwoodia, ja lopulta jopa hänen perheensä eli Bergmannin oikkujen mukaan. Kirjailija kuvasi ohjaajaa oikeana voimahahmona, jonka mieliala näkyi kaikessa, jopa elokuvakohtauksissa ja –otoksissa. Kirjailija toi tekstillään lukijan silmien eteen elokuvan tekemisen kaikki vaiheet. Kun elokuva alkoi olla loppusuoralla, tapahtui jotakin, jossa näytellään kirjan suurimmat draamakohtaukset.

En kerro miten elokuvalle kävi, valmistuiko se vai ei, kun ohjaaja halusi matkustaa perheensä luokse ja erota ohjaustyöstä. Kirja oli todella vaikuttava 1930-luvun ajankuvaus. Yhdistettynä elokuvan tekemiseen ja toisen maailmansodan läheisyyteen, kirja avarsi silmiä englantilaiselle ajattelulle, joka koski ihmisiä saaren ulkopuolella. Ehkä se suurin ajatus oli, että sota ei voi koskettaa meitä englantilaisia, me elämme täällä kaikessa rauhassa. Tuo ajattelutapa oli lopulta niin totaalisen väärässä.

Christopher Isherwood, Praterin orvokki ****

Suom. Paavo Lehtonen

LOVE Kirjat 1983

Prater Violet 1946

s. 124

1930-luku

Berliini

Christopher Isherwood: Cabaret - Jäähyväiset Berliinille

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja

Chileläisen kirjailijan Hernán Rivera Letelierin lyhytproosateos Elokuvankertoja vie lukijan Chilen pampan salpietarikaivoksille, jossa työläiset perheineen asuivat alkeellisissa oloissa aaltopellistä tehdyissä mökeissä. Mökit olivat täynnä perheitä, joilla oli paljon lapsia. Myös Elokuvankertojan päähenkilön perheessä oli viisi lasta, neljä poikaa ja nuorin oli tyttö.

Kirjailijan oma tarina on kuin romaani, sillä hänen vanhempansa kuolivat, kun hän oli pieni, ja hän elätti itsensä 11-vuotiaaksi asti sanomalehtiä jakamalla. Myöhemmin hän kävi peruskoulun loppuun. Kirjailijan ensimmäinen julkaistu teos oli runokirja, jota hän käveli itse myymässä ovelta ovelle, toreilla ja ravintoloissa. Nykyisin Letelier on kuuluisa kirjailija ja hänelle on myönnetty lukuisia palkintoja.

Elokuvankertoja kertoi osaksi kirjailijan omaa tarinaa, sillä hän oli pienestä asti innokas elokuvien katsoja. Hän saattoi katsoa jopa kolme elokuvaa päivässä elokuvateatterissa. Kirjailijan tavoitteena oli olla joku päivä Nobel-kirjailija, jota en yhtään ihmettele, sillä Elokuvankertoja lumosi minut, niin kuin monet muut lukijat ja kirjablokkaajat.

Elokuvankertojan tarina oli surullinen ja traaginen, mutta välillä tarinassa oli ripaus onnellisuutta ja riehakkuutta. Kylän työläisperheet olivat köyhiä kuin kirkonrotat ja kirjan päähenkilö, joka tarinaa kertoi, oli perheestä, jonka isä oli halvautunut vyötäröstä alaspäin ja sai pientä eläkettä. Äiti oli jättänyt perheen isän onnettomuuden jälkeen. Perheen harrastus oli aina ollut elokuvien katselu elokuvateattereissa, mutta onnettomuuden jälkeen rahaa oli vain yhdelle, jonka piti selostaa elokuva koko perheelle. Jokainen lapsi kävi vuorollaan katsomassa elokuvan ja kertoi siitä oman versionsa perheelle.

Kun tuli nuorimmaisen lapsen eli Maria Margaritan vuoro kertoa elokuva, koko perhe oli ihastuksissaan tytön eläytymisestä ja näyttelemisestä sekä laulamisesta. Oli selvää, että tyttö sai käydä joka kerta elokuvissa ja kertoa elokuvan sisällön perheelle, joka laajeni pian koko kylän harrastukseksi, sillä kaikki rakastivat Maria Margaritan kerrontaa.

Pian perhe päätti rikastua elokuvankerronnasta ja tämän vuoksi myös isän juominen lisääntyi, kun oli rahaa juoda. Mariaa pyydettiin myös ihmisten koteihin kertomaan elokuvista, ja eräs tällainen kokemus oli nöyryyttävä ja julma nuorta tyttöä kohtaan. Siitä lähti koko perheen alamäki, jota lisäsi se, että kylään tulivat ensimmäiset televisiot, eikä ihmiset halunneet käydä elokuvissa, eikä kuunnella elokuvankertojaa. Maria Margaritan elämä koki kovia kolhaisuja.

Elokuvankertoja oli lyhyt pienikokoinen kirja, jonka tarina kerrottiin lähinnä toteavasti. Lyhytproosa ei välttämättä ollut paras tarinankerronta kirjan kertomukselle, sillä olisin kaivannut enemmän tunnetta tapahtumiin. Tapahtumia ei juuri iloittu eikä surtu. Ainoa tunteellisempi kohtaus oli äidin käyminen kylässä. Äidin vierailua kuvailtiin todella sydäntä riipaisevalla tavalla.

Esityksen jälkeen, kun ilveilijät, jotka toimivat myös vahtimestareina, jonglööreinä ja taikureina, purkivat telttaa, kuulin korkojen kopinaa jalkakäytävältä ja joku pysähtyi ovelle. Aloin täristä. Sitten kuulin koputuksen. Tiesin täysin varmasti, että koputtaja oli äitini. Nojauduin ovea vasten ja taistelin itseni kanssa jotten avaisi sitä. Kuulin hänen hengityksensä. ”Avaa, tyttöseni”, hän sanoi nyyhkien.

Hernán Rivera Letelier, Elokuvankertoja ****

Siltala 2012

Suom. Terttu Virta

La contadora de peliculas 2009

s. 133

Chile

torstai 20. kesäkuuta 2013

Juhannus kesäsaaressa

Juhannuksen aika sujuileepi kesäkodissa saaressa. Tänään söin jälleen ahomansikoita, jotka ovat vielä vähän raakoja, mutta ah niin herkullisia. Juhannusaattona olemme perinteisesti samassa saaressa miehen sukulaisten luona juhannusjuhlilla syömässä hyvin, leikkimässä hassuja kilpailuja ja tietysti saamme vielä hassumpia palkintoja kilpailuista (ja loppuillasta juhlijat ovat kaikkein hassuimpia :)).

Juhannusruusu kukkii vielä ja saamme nauttia huumaavasta tuoksusta vielä muutaman päivän ajan. Ei huolta, muut kukat kukkivat sen jälkeen. Taivaalta on onneksi satanut vettä, joten tämä saari ei muistuta janoon kuolevaa aavikkoa, vaan vihertää kauniin vehreänä. Ja tietysti saunavesi tulee myös sateella.

Kalaonnea tietysti pitää kokeilla, kun olemme meren äärellä. Ahti on ollut kitsas tänä kesänä aarteissaan, eikä ole juuri suonut meille kalaa, joten tähän asti naapurit ovat onneksi tuoneet kaloja.

Nyt alkaa olla ahomansikoiden aika, tosin ne ovat vielä hiukan raakoja, mutta nami nami herkkua. Juhannusaattona on kaksospoikieni syntymäpäivä, joten muistelen haikeudella aikaa, kun vietin juhannusaaton synnytyssalissa. Pojat syntyivät 2,5kk ennen laskettua aikaa, joten jännät ja kiperät ajat kestivät pitkään. Nyt toinen poikani paistaa itse syntymäpäiväkakun ja toinen on tietysti mukana herkuttelemassa. Juhannus on siis minulle ja perheelleni aikamoinen muisto. Harmittavinta on ollut syntymäpäiväjuhlien järjestäminen, koska kaverit ovat lomilla juhannuksen aikaan...mamma on siis käyttänyt mielikuvitusta, joten aina juhlat on vietetty :)

Lukuiloa kaikille blogiystävilleni ja heille, jotka vierailevat täällä. Muistorikasta Juhannusta kaikille!

toivoopi Mai

Tuula Kallioniemi: Konsta leirikoulussa

Tuula Kallioniemen Karoliina ja nokkela Neema oli ehdotukseni tytöille ja nuoremmille lapsille kesälukemiseksi. Konsta leirikoulussa on kirjaehdotukseni yli 7-vuotiaille ja varsinkin pojille. Kirjan takakanteen oli laitettu ikäsuositus 7 vuotiaista ylöspäin, joka ohjaa taitavasti vanhempien kirjaostoksia tai – lainaamisia lapsille. Mutta ainahan poikkeuksia löytyy, esim. on lapsia, jotka ovat tottuneita lukemaan paljon ja lainaamaan itse kirjat, mitkä vanhemmat lukevat heille tai mitä itse lukevat. Toisaalta on lapsia, joiden lukutaito kehittyy myöhään tai osa ei pysty keskittymään kuuntelemaan kirjoja tai lukemaan niitä. Kuvakirjat ovat silloin hyvä vaihtoehto lukemiselle.

Esittelin Tuula Kallioniemen huimaa uraa kirjailijana Karoliina-kirjan esittelyssä, mutta kerron vielä, että hän on kirjoittanut noin 90 lasten- ja nuortenkirjaa ja saanut 17 arvostettua palkintoa kirjoistaan ja ansioistaan kirjailijana. Konsta-sarja on yksi hänen kirjasarjoistaan ja Konsta leirikoulussa on kolmastoista Konstasta kertova kirja. Kirja kertoo koululaisten tapahtumista ja esittelemässäni kirjassa Konstan luokka 3A on keväällä ennen koulun loppumista kolme päivää leirikoulussa meren rannalla ilman vanhempia ja sisaruksia. Kirja kertoo leirikoulun ohjelmasta ja vapaa-ajan ohjelmasta mitä koululaiset itse keksivät Eetu etunenässä.

Kukkaro on typötyhjä, vaikka Konsta kääntäisi sen nurin. Mattikin on häipynyt kukkarosta, ja kaikki on Eetun syytä. Konstasta on yhä enemmän alkanut tuntua siltä, että Eetu on konna, jolla ei olekaan puhtaita jauhoja pussissa. Korttihuijari. Mutta miten korttihuijari saadaan satimeen?

Kirjan teemana olivat leirikoulu ja sen tapahtumat sekä korttipeli, joka kiehtoo Konstan ikäisiä poikia. Leirikoulun säännöissä sanottiin, ettei pelikortteja saanut olla mukana, mutta Eetu oli ottanut korttinsa mukaan. Kortit eivät olleet mitkä tahansa kortit, joten pian Konsta ja muut pojat huomasivat, että Eetu oli kyninyt heidät putipuhtaiksi. Viimeisessä potissa oli jopa Konstan lenkkarit, joten kotona pitäisi valehdella siitä, mihin lenkkarit olivat kadonneet, ikävä juttu, sillä Konsta ei halua valehdella. Onneksi Konstalla on isoveli, joka osaa neuvoa pulmatilanteessa, sillä Arttu on poliisi. Konsta soitti hädissään veljelleen.

Artun kanssa juttelu tuotti tulosta ja Konsta kavereineen sai korttihuijarin satimeen. Kirja on mielestäni erittäin opettavainen juuri tämän korttipelijutun ansiosta. Pokeri vie mennessään sekä ajan että tavarat ja rahat. Pelaaminen alkaa vaikuttamaan ajatusmaailmaan, ja pian pojat huomaavat pelaavansa koko ajan. Tämä on huomattu myös enenevässä määrin myös tyttöjen ongelmaksi. Suomen pelimaailma kukoistaa Angry Birdsien ansiosta, joka on kasvattanut uusia pelifirmoja kuin sieniä sateella. Peleistä tehdään lapsille sopivia ja suurin osa on ilmaisia pelejä, joihin sitten ostetaan oheistuotteita. Lapset on helppo koukuttaa tekemällä lastenmaailmaan liittyviä pelejä, hauskoja ja suhteellisen helppoja. Mutta pelaamisella on se mustempi puoli, minkä Konstan veli Arttu kertoo kirjassa Konstalle.

Tuula Kallioniemi on pureutunut pelaamisongelmaan hyvin, sillä kirjassa on kerrottu ensin miten pelaaminen koukutti pojat ja pian pelaajat huomasivat häviävänsä kaiken. Lopulta pelipanoksena olivat kaikki mahdolliset jopa ulkona pimeässä kulkeminen ja ulos oli mentävä, vaikka kuinka pelotti. Pelikuningas keräsi kaikki voitot ja simputti muita pelaajia. Lopulta pelaajat halusivat pelata vain siksi, että saisivat häviämänsä tavarat takaisin. Lisäksi pelaaminen tapahtui yöllä, joka rasitti väsyneitä poikia.

Leirikoulutapahtumista oli myös mukavia ja hiukan pelottaviakin tapahtumia, mikä tekee lukukokemuksesta jännittävän. Konsta on ajatteleva poika ja hiukan pikkuvanha, joka huvittaa välillä hänen kavereitaan. Kirja on todella kiva ja suosittelen lukukirjaksi koululaisille.

Tuula Kallioniemi, Konsta leirikoulussa

Otava 2012

Kuvitus: Leena Lumme

s. 111

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Tuula Kallioniemi: Karoliina ja nokkela Neema

Tuula Kallioniemi on ahkera kirjailija, sillä hän on kirjoittanut noin 90 lasten- ja nuortenkirjaa. Kallioniemi on kirjoittanut myös novelleja, aapisia, selkokirjoja sekä suomennoksia. Hänet on palkittu kirjallisesta ahkeruudesta ja kirjoista 17 erilaisella palkinnolla mm. Kirjallisuuden valtionpalkinnolla. Karoliina ja nokkela Neema on mukava lukukirja, jonka avulla lapsi voi tutustua koulumaailmaan lukemalla. Kirjassa tuli selväksi esim. se, että jos ei tee koulutehtäviä, niin joutuu jäämään koulun jälkeen tekemään ne.

Karoliina ja nokkela Neema kirja on seitsemäs Karoliina-sarjan kirja. Kirjasarjan päähenkilö on tietysti Karoliina, joka asuu isänsä ja äitinsä sekä isonveljensä Kallen kanssa ja on ensimmäisellä luokalla koulussa. Karoliina on hiukan huoleton oppilas ja läksyt jäävät helposti tekemättä. Minulle tuli mieleen, että onko Karoliinan koko perhe aika huoleton, sillä luulisi vanhempien kyselevän ja tarkistavan ekaluokkalaisen läksyt, mutta sitä ei tapahtunut tässä kirjassa. En myöskään jättäisi ekaluokkalaisen harteille koiran ulkoiluttamista, vieläpä vieraan koiran ulkoiluttamista.

Neema on Karoliinan luokan uusi oppilas, musta tyttö, jonka perhe oli kotoisin Tansaniasta. Neema oli niin kiva tyttö, että pian koko luokka kilpaili Neeman suosiosta ja ystävyydestä ja jokainen halusi olla se Neeman paras ystävä, niin myös Karoliina. Kilpailu ystävyydestä loi koomisia ja hiukan kummallisia jännitteitä luokan oppilaiden keskuudessa mm. luokkakuvapäivänä jokainen oppilas oli pukeutunut oranssinvärisiin vaatteisiin, koska se oli Neeman lempiväri ja jokainen toivoi pääsevänsä Neeman kanssa kaverikuvaan.

Neema halusi ystävystyä koko luokan kanssa, joten hän käytti omaa nokkeluuttaan hyväksi, jotta pääsi ystäväksi jokaisen luokan oppilaan kanssa, harvinaisen viisas pikkutyttö. Ehkä kirjailija on luonut Neeman juuri siksi, että lapset, varsinkin tytöt, huomaisivat, että ystäväpiiri voi olla laajempi kuin vain se yksi ja ainoa paras kaveri, jonka kanssa leikitään välitunnilla ja koulun loputtua. Neema kutsui pihalleen leikkimään kaikki luokkansa oppilaat.

Kirjan tarina oli hellyttävä ja opettavainen, jossa luokan oppilaat ottivat mustan maahanmuuttajalapsen ystävyydellä vastaan. Lapset joutuivat tarkistamaan ystävyyttä uudesta näkökulmasta eli ryhmän näkökulmasta, kun Neema ei valikoinut parasta ystävää, vaan halusi olla luokan kaikkien oppilaiden ystävä.

Karoliina-sarjan kirjat sopivat hyvin esikouluikäisille ja alakoululaisille vanhempien lukemana tai itse luettavaksi, sillä teksti on suurikokoista ja sivuilla on paljon Marika Maijalan kuvitusta. Maijala on kuvittanut kaikki Karoliina-sarjan kirjat. Kansi on tietysti Neeman lempivärin mukaan oranssi.

Tuula Kallioniemi, Karoliina ja nokkela Neema

Otava 2013

Kuvitus Marika Maijala

s. 92

Banneri-luettelo

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Dekkarit ja jännitys 2012 - 24